Konfirmaatio

Konfirmaatio on rippikoulun päätteeksi järjestettävä juhla. Sana konfirmaatio juontuu latinan sanasta confirmare, joka tarkoittaa vahvistamista.

Konfirmaatiossa rippikoululainen tunnustaa uskonsa yhdessä seurakunnan kanssa ja tulee siunatuksi. Hän yhtyy samaan uskontunnustukseen, jonka vanhemmat ja kummit lukivat hänen kastetilaisuudessaan. Kummit voivat myös osallistua nuoren siunaukseen.

Konfirmaatiossa on kyse omakohtaisesta tunnustautumisesta kristilliseen uskoon. Konfirmoitava antaa vahvistuksen sille, että hän uskoo sen mitä hänelle on opetettu ja ilmaisee halunsa kasvaa kristillisessä uskossa, elämässä ja rakkaudessa. Konfirmaatioon osallistuminen on vapaaehtoista.

Konfirmaatio tuo oikeuksia

Konfirmaation jälkeen nuori saa käydä itsenäisesti ehtoollisella. Ennen konfirmaatiota hän on voinut osallistua ehtoolliseen vanhempansa tai muun hänen kristillisestä kasvatuksestaan huolehtivan kanssa. Rippikouluaikana nuori voi ehtoollisopetusta saatuaan osallistua ehtoolliseen rippikoulun opettajan kanssa.

Rippikoulu ja konfirmaatio antavat oikeuden toimia kummina. Konfirmoitu voidaan myös vihkiä kirkollisesti avioliittoon, ja hän voi asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin täytettyään 18 vuotta. Rippikoulun käynyt voi hakea seurakunnan isoskoulutukseen ja toimia itse rippileirillä isosena eli ryhmänjohtajana.

Lisätietoja konfirmaatiosta Suomen ev. lut. kirkon sivuilta.