Historiaa
Kiskon seurakunnan nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347. Tällöin Kisko kuului kappeliseurakuntana Pohjan seurakuntaan. Keskiajasta muistuttavat edelleen harmaakivinen sakaristo ja puuveistokset.
Kisko itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnakseen 1550-luvulla. Tiedetään, että syy joidenkin kappeliseurakuntien itsenäistymiseen ruotsinkielisestä seurakunnasta on voinut olla halu saada suomen kieli kirkkokieleksi. Tämä on mahdollista myös Kiskon kohdalla. Ensimmäinen kirkkoherra oli Johannes Andreae.
Tässä ei ole mahdollista esittää sitä runsasta aineistoa, joka on säilynyt itsenäistymisen jälkeiseltä ajalta. Mainittakoon kuitenkin, että vuosina 1696-1783 kirkkoherranvirassa toimivat kolmen perättäisen sukupolven edustajat Roosin suvusta. Seurakunnan täyttäessä 650 vuotta 1997 se pystytti heille muistomerkin kellotapulin rinteeseen.
Vuonna 1883 Kiskossa aloitti toimintansa kirkkokuoro, joka on Suomen ensimmäisiä. Samana vuonna seurakuntaan hankittiin urut ja perustettiin urkurin virka.
1900-luvun alussa Kiskon seurakunnasta itsenäistyi Suomusjärven kappeliseurakunta omaksi seurakunnakseen.
Entisen Kiskon seurakunnan historiaan voit tutustua lähemmin seuraavien kirjojen välityksellä:
- Olli Ruskeepää, Ilkka Lietzén: Paimenmuisto Kiskon seurakunnassa (Kirja sisältää myös kirkkoherrojen puheita viimeisen sadan vuoden ajalta.)
- Anja Sarvas, Seija Väärä: Kiskon ja Suomusjärven historia I
- Mervi Kvist: Kiskon ja Suomusjärven historia II
Kisko itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnakseen 1550-luvulla. Tiedetään, että syy joidenkin kappeliseurakuntien itsenäistymiseen ruotsinkielisestä seurakunnasta on voinut olla halu saada suomen kieli kirkkokieleksi. Tämä on mahdollista myös Kiskon kohdalla. Ensimmäinen kirkkoherra oli Johannes Andreae.
Tässä ei ole mahdollista esittää sitä runsasta aineistoa, joka on säilynyt itsenäistymisen jälkeiseltä ajalta. Mainittakoon kuitenkin, että vuosina 1696-1783 kirkkoherranvirassa toimivat kolmen perättäisen sukupolven edustajat Roosin suvusta. Seurakunnan täyttäessä 650 vuotta 1997 se pystytti heille muistomerkin kellotapulin rinteeseen.
Vuonna 1883 Kiskossa aloitti toimintansa kirkkokuoro, joka on Suomen ensimmäisiä. Samana vuonna seurakuntaan hankittiin urut ja perustettiin urkurin virka.
1900-luvun alussa Kiskon seurakunnasta itsenäistyi Suomusjärven kappeliseurakunta omaksi seurakunnakseen.
Entisen Kiskon seurakunnan historiaan voit tutustua lähemmin seuraavien kirjojen välityksellä:
- Olli Ruskeepää, Ilkka Lietzén: Paimenmuisto Kiskon seurakunnassa (Kirja sisältää myös kirkkoherrojen puheita viimeisen sadan vuoden ajalta.)
- Anja Sarvas, Seija Väärä: Kiskon ja Suomusjärven historia I
- Mervi Kvist: Kiskon ja Suomusjärven historia II
