Kesäkonserttisarja 2019
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivulle | Sivukartta ja haku | Muuta tekstikokoa

Kesäkonserttisarja 2019

Salon seurakunnan perinteinen kesäkonserttisarja tarjoaa monenlaista kuultavaa: musiikkia kuudelta vuosisadalta, monista maista ja tyylilajeista – toivottavasti jokaiselle jotain inspiroivaa.

Konsertit alkavat klo 20, ja niiden jälkeen on mahdollisuus jäädä iltateelle kirkkoon tai kirkon pihaan vaihtamaan ajatuksia konsertista muiden kuulijoiden ja illan taiteilijoiden kanssa.

Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelmalehtinen maksaa 10 euroa. Musiikin suurkuluttajille on tarjolla 50 euron hintainen kesäkonserttipassi, jolla saa ohjelman jokaiseen konserttiin.

2.6. Perniön kirkko          

Joutsenlaulu

Heikki Rainio, tenori
Pasi Helin, piano

Lied-musiikin mestari Franz Schubert kuoli vain 31-vuotiaana 1828. Puoli vuotta kuoleman jälkeen kustantaja Tobias Haslinger julkaisi kokoelman säveltäjämestarin viimeisiä lauluja ja antoi sille nimen Schwanengesang eli Joutsenlaulu. Tähän suurenmoiseen kokonaisuuteen kuuluu seitsemän Ludwig Rellstabin ja kuusi Heinrich Heinen runoihin sävellettyä laulua sekä Schubertin viimeisenä sävellyksenä pidetty Johann Gabriel Seidlin tekstiin sävelletty laulu Die Taubenpost (Kyyhkyspostia).

Tenori Heikki Rainio on keskittynyt urallaan passio- ja oratoriotehtäviin ja esiintynyt solistina kotimaan lisäksi mm. Yhdysvalloissa, Japanissa, Englannissa, Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa, Unkarissa, Virossa ja Venäjällä. Suomessa hänet tunnetaan lisäksi hengellisen musiikin ja liedien herkistä tulkinnoista. Heikki Rainio toimii Maarian seurakunnan johtavana kanttorina ja CCI-poikakuoron taiteellisena johtajana.

Pasi Helin toimii Turun seudun musiikkiopistossa pianonsoiton opettajana ja säestäjänä. Lisäksi hän työskentelee vakituisena avustajana Turun filharmonisessa orkesterissa ja Turun Musiikkiakatemian laululuokan pianistina. Helin tunnetaan aktiivisena kamarimuusikkona, ja hän on poikkitaiteellisen Artsoppa ry:n ja Pianoaura ry:n aktiivijäsen.

9.6. Salon kirkko              

Uusilla uruilla

Kaisa Suutela-Kuisma, urut
Samuli Takkula, piano ja laulu

Salon kirkon uudet mutta vanhat urut tulivat toukokuun alussa Ruotsista Bromman kirkosta, josta ne purettiin uusien isompien urkujen tieltä. Urut on tehnyt vuonna 1959 tanskalainen urkurakentamo Marcussen & Son, ja niissä on 17 äänikertaa sijoitettuna kahdelle sormiolle ja jalkiolle. Tyylillisesti ne edustavat senaikaista urkujenuudistusliikettä, jonka ajatuksena oli, että uruilla pitäisi pystyä soittamaan monenlaista musiikkia, ei vain jonkin aikakauden teoksia.

Uusien urkujen ensimmäisessä konsertissa kuullaan Bachin urkumusiikkia sekä monenlaisia sävellyksiä uruille ja pianolle. Illan esiintyjät ovat Salon seurakunnan kanttoreita.

Kaisa Suutela-Kuisma tunnetaan monipuolisena muusikkona, joka esiintyy urkurina, laulajana, cembalistina, pianistina ja viulistina.

Samuli Takkula on juuri palannut kanttoriksi virkavapaalta, jonka aikana hän opiskeli Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksessa ja teki useita oopperarooleja Suomen kansallisoopperassa.

16.6. Kiikalan kirkko         

Sonaatteja kesäillassa

Varpu Heikinheimo, viulu
Daniel Beskow, piano

Romanttiset sonaatit valloittavat Kiikalan kirkon kesäkonsertissa, jossa kuullaan Mozartin Pariisissa säveltämä viulusonaatti, Beethovenin viulusonaatti, joka tunnetaan lisänimeltään "Kevät", sekä Griegin myrskyisä ja kansanmusiikkivaikutteinen viulusonaatti. Sonaattien välissä soivat Sibeliuksen lyyriset viulukappaleet.

Varpu Heikinheimo konsertoi eri kamarimusiikkiyhtyeiden kanssa ja on työskennellyt avustajana mm. Kansallisoopperan orkesterin sekä Sinfonia Lahden riveissä. Varpu on erityisen kiinnostunut kamarimusiikista ja syventää parhaillaan opintojaan Vladimir Mendelssohnin perustamassa Kuhmon Kamarimusiikin uudessa Kvartettiakatemiassa. Varpu on valmistunut sekä Hannoverin musiikkikorkeakoulusta että Sibelius-Akatemian maisteriohjelmasta syksyllä 2016. Hän on voittanut Tremor-jousikvartettinsa kanssa Kees Wiebenga -stipendin parhaasta kamarimusiikkiesityksestä Kuhmon kamarimusiikkifestivaaleilla. Hänelle on myönnetty ensimmäinen ja toinen palkinto kansainvälisissä kilpailussa ”Citta di Francavilla Fontana” ja ”Citta di Barletta”.

Daniel Beskow suoritti diplominsa vuonna 2012 Kööpenhaminassa. Hän on tämän hetken kiinnostavimpia konserttipianisteja  Skandinaviassa. Daniel konsertoi sekä solistina että erilaisten kamarimusiikkikokoonpanojen kanssa pääosin pohjoismaissa ja on esiintynyt lukuisilla festivaaleilla Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa sekä kuuluisissa konserttitaloissa kuten Berdwald Hall, Konserttisali Tivoli ja Grieg Hall. Daniel on opiskellut useissa oppilaitoksissa: Royal college of Music, Edsberg Institut (Ruotsi), Hannoverin musiikkikorkeakoulu, Royal Danish Academy. Hänelle on myönnetty 1. palkinto Royal Danish Academyn solistikilpailussa ja kamarimusiikkikilpailussa 2010. Hän oli yleisön suosikki Danish Radio P2 -kilpailussa ja sai finaalipaikan pianotrio Scandzan kanssa ”Young and promising” -kilpailussa Ruotsissa 2011.

23.6. Särkisalon kirkko    

Folk goes classical

Saija Kivioja, laulu
Tiina Aho-Erola, viulu
Lea Pekkala, sello
Elisa Järvi, piano


Konsertissa kuullaan tunnelmakuvia rakkaudesta ja kesästä. Ohjelmassa on Joseph Haydnin ihastuttavia sovituksia skotlantilaisista ja irlantilaisista kansanlauluista sopraanolle ja pianotriolle sekä osia Haydnin pianotriosta Hob. XV:25 ”Zigeunertrio”.

Tiina Aho-Erola on viulupedagogi ja barokkimuusikko. Hän täydensi viulunsoiton ja barokkiviulunsoiton opintojaan kotimaan opintojen jälkeen Hollannissa Utrechtin musiikkikorkeakoulussa ja on ollut mukana Suomalaisen barokkiorkesterin toiminnassa miltei sen perustamisesta saakka. Hänen kiinnostuksensa kohteena on erityisesti vanha musiikki ja myös aivan uusin musiikki.

Sellisti Lea Pekkalan muusikkoprofiiliin kuuluu yhtä lailla vanhan kuin uudenkin musiikin esittäminen sekä yhteistyö muusikoiden, tanssijoiden, näyttelijöiden ja kirjailijoiden kanssa. Hän on konsertoinut kotimaassa ja ulkomailla 30 vuoden aikana solistina, kamarimuusikkona ja orkesterimuusikkona. Hänen soittoaan kuullaan myös useilla äänilevyillä. Pekkala on Suomalaisen Barokkiorkesterin ja periodisoittimilla musisoivan Rantatie-kvartetin jäsen sekä sivutoiminen Tuusulan kulttuuritoimen projektituottaja.

Pianisti, pedagogi ja musiikin tohtori Elisa Järvi on kantaesittänyt ja äänittänyt useiden suomalaisten ja ulkomaalaisten nykysäveltäjien teoksia. Tohtorintutkinnon taiteellinen osuus käsitti vanhinta ja uusinta pianolle kirjoitettua musiikkia. Viimeaikaisiin tutkimuskohteisiin ovat kuuluneet Ligetin pianomusiikki, mikrotonaaliset kysymykset sekä vanhojen käsinkirjoitettujen nuottivihkojen kartoittaminen osana Pianonsoiton historia Suomessa -hanketta. Yhdessä säveltäjä Sampo Haapamäen kanssa Järvi on ollut kehittämässä uutta neljäsosasävelaskelpianoa. Järvi viihtyy niin perinteisen kuin uutta kokeilevan ohjelmiston parissa. Debyyttialbumi ”Aufforderung zum Tanz” sisältää tanssiaiheista piano- ja fortepianomusiikkia klassismista nykypäivään.

Viulisti ja sopraanolaulaja Saija Kivioja suoritti musiikin maisterin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa viulunsoitto pääaineenaan. Myöhemmin hän valmistui Metropolia AMK:sta musiikkipedagogiksi erikoistumisaloinaan varhaisiän musiikkikasvatus ja taiteen soveltava käyttö sekä laulunopetus. Viime vuosina hän on keskittynyt laulamiseen ja toiminut mm. barokkiteosten solistitehtävissä, Figaron häät -oopperan Susannan roolissa ja kantaesittänyt suomalaista ja saksalaista liedmusiikkia yhdessä pianisti Joonas Pohjosen kanssa.

30.6. Halikon kirkko         

Roman tapaa Händelin

Vox Musarum:
Noora Karhuluoma, laulu
Hanna Thiel, gamba
Marco Bonacci, cembalo

Säveltäjä Johan Helmich Roman tunnetaan ruotsalaisen musiikin isänä. Vuonna 1716 hän matkusti Lontooseen, jossa hänet kiinnitettiin viulistiksi Kuninkaallisen Teatterin oopperaorkesteriin. Orkesterin kapellimestarina toimi Georg Friedrich Händel. Roman kiinnostui ”uudesta” italialaisesta oopperatyylistä ja ennen kaikkea Händelin teoksista, mikä sittemmin vaikutti paljon Romanin myöhempiin sävellyksiin hänen palatessaan Ruotsiin.

Vox Musarum on vanhan musiikin yhtye, joka esittää 1600–1700-lukujen musiikkia periodisoittimilla. Yhtyeen tavoitteena on musiikin avulla välittää tietoa tuon ajan yhteiskunnasta ja estetiikasta sekä toimia kulttuurilähettinä myös pienillä paikkakunnilla.

Noora Karhuluoma on saanut ammatillisen musiikkikoulutuksensa ooppera- ja musiikkikorkeakouluissa Helsingissä, Tukholmassa, Brysselissä ja Göteborgissa. Hän on erikoistunut vanhaan musiikkiin, kamarimusiikkiin ja liediin. Noora debytoi vuonna 2015 Malmön oopperassa laulaen Donna Annan roolin Mozartin oopperassa Don Giovanni.

Hanna Thiel on opiskellut viola da gamban soittoa Bremenin Taideakatemiassa ja Kööpenhaminan Kuninkaallisessa Musiikkikonservatoriossa. Hanna toimii freelance-muusikkona ja on tehnyt yhteistyötä mm. seuraavien yhtyeiden ja orkestereiden kanssa: Concerto Copenhagen, Nordic Network for Early Opera, Weser Renaissance Bremen, Sirius Viols, Göteborg Baroque, Höör Barockensemble ja Copenhagen Solists.

Italialaissyntyinen Marco Bonacci aloitti urkujensoiton opinnot 12-vuotiaana professori Paolo Crivellaron johdolla. Keväällä 2006 Marco Bonacci suoritti urkujensoiton A-tutkinnon Sibelius-Akatemiassa, jossa hän on kirkkomusiikkiopintojen lisäksi opiskellut myös klavikordin ja cembalon soittoa.

7.7. Muurlan kirkko         

Rakkaimmat virteni

Hanna-Leenan Keinänen, laulu
Miikka Lehtoaho, piano

Mezzosopraano Hanna-Leena Keinänen valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin koulutusohjelmasta keväällä 2011, syventymiskohteena urkujensoitto. Hanna-Leena opiskeli laulua Annika Ollinkarin johdolla. Valmistumisen jälkeen hän on syventänyt osaamistaan laulutunneilla ja mestarikursseilla, joissa on ollut opettajina mm. Jouni Kuorikoski ja Aulikki Eerola.
Hanna-Leena on ollut Salon seurakunnan kanttorina Kiskon ja Muurlan alueilla elokuusta 2011 alkaen. Kanttorintyön ohella hän esiintyy säännöllisesti erilaisissa kokoonpanoissa sekä laulajana että säestäjänä. Solistitehtävissä hän on ollut mm. Bachin Johannespassiossa, Mozartin Requiemissä, Händelin Messiaassa, Vivaldin Gloriassa ja C. Saint-Saënsin Jouluoratoriossa.

Miikka Lehtoaho on opiskellut Helsingin Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikkia ja Kuopion ammattikorkeakoulussa pianonsoittoa. Lehtoaho työskentelee tällä hetkellä freelancer-muusikkona erityisesti Pohjois-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Hän tekee paljon yhteistyötä kuorojen, laulajien ja lauluyhtyeiden kanssa. Lehtoaho on viime vuosina saanut kasvavaa huomiota omaperäisen ja raikkaan kirkkomusiikin säveltäjänä. Lehtoaho on taitava ja virtuoosinen pianisti ja urkuri, ja hänellä on kyky värittää musiikkia moniulotteisesti toisinaan jopa uhkarohkeissa improvisaatioissaan.

14.7. Uskelan kirkko         

Italian tuulet Suomen saloissa

Markku Mäkinen, urut

Vuonna 2019 tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen ja Italian välisten diplomaattisuhteiden solmimisesta. Tätä edelsi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa runsas kulttuurinvaihto. Esimerkkeinä mainittakoon maailmankuulun pianistin Ferruccio Busonin toiminta Helsingin musiikkiopiston (nykyinen Sibelius-Akatemia) pianonsoiton opettajana 1880-1890-lukujen taitteessa sekä hänen roolinsa Sibeliuksen elinikäisenä ystävänä ja musiikin puolestapuhujana. Urkuripiireissä syntyi ystävyyssuhde Oskar Merikannon ja erään sen ajan kansainvälisesti menestyneimmän urkutaiteilijan Marco Enrico Bossin välille. Tästä kertovat mm. heidän sävellystensä omistukset: Merikanto omisti Passacagliansa Bossille, Bossi vuorostaan Marcia dei Bardinsa ”ystävälleen Oscar Merikannolle”. Italialaisista vaikutteista pääsi nauttimaan Bossin oppilaana toinenkin suomalainen, Toivo Kuula. Näiden säveltaiteilijoiden tuotannoista rakentuu kokonaisuus, jossa heijastuvat heidän henkilösuhteensa, mutta myös ajan kulttuurielämän virtaukset ja poliittinen ilmapiiri.

Urkuri ja cembalisti Markku Mäkinen esiintyy säännöllisesti kotimaan lisäksi eri puolilla Eurooppaa omin soolokonsertein ja kamarimuusikkona. Hän on tehnyt aktiivisesti yhteistyötä eturivin laulajien ja instrumentalistien kanssa sekä toiminut kosketinsoittajana monissa maamme sinfoniaorkestereissa ja vanhan musiikin yhtyeissä. Mäkisen ohjelmisto ulottuu varhaisimmasta kosketinsoitinmusiikista oman aikamme teoksiin.

Koulutuksensa Mäkinen on saanut Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja esittävän säveltaiteen koulutusohjelmassa. Hän suoritti A-tutkinnon erinomaisin arvosanoin urkujensoitossa 1998 prof. Olli Porthanin johdolla ja cembalonsoitossa 2001 Kati Hämäläisen oppilaana. Opintojaan hän on täydentänyt koti- ja ulkomaisilla mestarikursseilla. Vuosina 1998–2000 hän jatkoi urkuopintojaan Amsterdamin konservatoriossa prof. Jacques van Oortmerssenin johdolla suorittaen solistidiplomin erityismaininnalla ”cum laude”.

Mäkisen kilpailumenestyksestä mainittakoon 3. palkinto Alkmaarin kansainvälisessä Schnitger-urkukilpailussa Hollannissa 1997 ja Kotkan kansainvälisen urkukilpailun voitto 2002. Nykyisin hän opettaa urkujensoittoa Sibelius-Akatemiassa.

21.7. Suomusjärven kirkko                   

Romantiikan kuohuja

DuoCella:
Ella Kiiski, sello
Henni Isojunno, piano

Suomusjärven kesäkonsertin ohjelmassa on Griegin sello-piano-sonaatti ja Schumannin selloteoksia salolaisten taiteilijoiden esittäminä.

Pianisti Henni Isojunno toimii opettajana Halikon musiikkiyhdistyksessä ja Salon musiikkiopistossa sekä Halikon musiikkiyhdistyksen toiminnanjohtajana. Hän on valmistunut musiikin maisteriksi vuonna 2014 Sibelius-Akatemian esittävän säveltaiteen koulutusohjelmasta ja musiikkipedagogiksi Turun ammattikorkeakoulusta vuonna 2012. Opetustyön lisäksi Isojunno konsertoi niin solistina kuin kamarimuusikkona. Syksyllä 2018 hän esiintyi kamariorkesteri Salo Chamberin solistina ja on Trio KAHin jäsen.

Ella Kiiski opiskelee tällä hetkellä sellonsoittoa vaihto-oppilaana ”Robert Schumann Hochschule” -korkeakoulussa Düsseldorfissa, Saksassa. Kiiski aloitti Sibelius-Akatemiassa opiskelunsa vuonna 2015 professori Timo Hanhisen oppilaana. Kiiski on EUYO (European Union Youth Orchestra) -orkesterin jäsen. Viime vuonna orkesteri teki kaksi isoa konserttikiertuetta kiertäen ympäri Eurooppaa ja vähän Euroopan rajojen ulkopuolellekin, mm. Dubain oopperataloon. Kiertueisiin kuului esiintyminen mm. vuoden 2018 Lontoon BBC-proms -konserttisarjassa samoin kuin Berliinin Young Euro Classic -festivaalilla. Ella on aktiivinen kamarimuusikko, ja yhteismusisointi onkin Ellan mielestä mielekkäimpiä syitä opiskella musiikkia. Tällä hetkellä hän soittaa DuoCellan lisäksi pianokvintetissä ja pianotrio Flamossa, joka teki v. 2017 oman konserttikiertueen Japaniin. Myös monet muut kansainväliset projektit ja festivaalit, kuten CuE-akatemia, Balthasar-Neumann -festivaali ja Kuhmon Kamarimusiikki ovat olleet merkittäviä inspiraation sytyttäjiä Ellalle, kuten myös Vivo-sinfoniaorkesteri aikaisemmin. Ella Kiiski oli yksi semifinalisteista Turun sellokilpailuissa 2018. Hänen sellonsa on vanha itävaltalainen instrumentti vuodelta 1769.

28.7. Kuusjoen kirkko      

Holveista ja lehvästöistä

Kirsti Apajalahti, barokkiviulu
Pieta Mattila, barokkisello
Kaisamaija Uljas, teorbi

Konsertin ohjelma tarjoaa maistiaisia 1600-luvun taiturillisesta viulu- ja yhtyemusiikista, jota kirkkojen ja hovien palveluksessa työskentelevät muusikot sävelsivät. Konsertin aikana seurataan viulismin kehitystä ja värikkäitä vaikutteita samalla matkaten Italiasta kohti Itävaltaa. Yhtyeen säestävässä continuo-ryhmässä soivat teorbi ja sello, joista jälkimmäisen rooli laajentuu vuosisadan kuluessa bassoäänestä soolosoittimeksi. Erityinen helmi ohjelmassa on italialaisen Isabella Leonardan säveltämä viuluteos Sonata Duodecima, säveltäjän ainoa soolosonaatti. Leonarda oli yksi harvoja 1600-luvulla eläneitä naissäveltäjiä ja kenties aikansa tuotteliain naispuolinen musiikintekijä.

Viulisti Kirsti Apajalahti suhtautuu intohimoisesti niin vanhaan musiikkiin ja historiallisiin esityskäytäntöihin kuin nykymusiikkiin. Kirsti työskentelee säännöllisesti tunnettujen barokkiorkestereiden ja yhtyeiden kanssa. Näihin lukeutuvat mm. orkesterit Holland Baroque, De Nieuwe Philharmonie Utrecht, Musica Temprana, Barokopera Amsterdam ja Millenium Orchestra Belgiassa.

Myös Pieta Mattila on erikoistunut vanhan musiikin esittämiseen sekä solistina että yhtye- ja orkesterimuusikkona. Hän toimii sellistinä ja gambistina useissa kokoonpanoissa, joista mainittakoon Suomalainen Barokkiorkesteri, Kuninkaantien muusikot, Espoon barokki, Barokkiyhtye Rosinante ja Eloisa Consort.

Luutisti ja kitaristi Kaisamaija Uljasta kiehtoo eri-ikäisen ja -tyylisen musiikin sekä eri taidelajien yhdistely. Hän toimii muusikkona mm. perustamassaan Detritus-yhtyeessä, ja hänen ohjelmistoonsa kuuluu kappaleita varhaisista, jo lähes kokonaan maatuneista 1500-luvun luuttulauluista 1600–1700-lukujen basso continuo -laulujen kautta uusimpiin nykysäveltäjien teosten kantaesityksiin.

4.8. Angelniemen kirkko

Sointikylpyjä auringossa ja yössä

Laura Kokko & Kari Olamaa, viulu
Tiila Kangas, alttoviulu
Heidi Peltoniemi, sello
Anna Rinta-Rahko, basso

Konsertissa esiintyviä muusikoita yhdistää rakkaus vanhoihin soittimiin ja vanhaan soittotapaan – suolikielien sointiin, kevyisiin jousiin ja artikulaatioon – sekä pyrkimys ymmärtää ja eläytyä menneiden vuosisatojen sävelkieleen ja tunnelmaan. Heitä yhdistävät myös monet projektit Helsingin Barokkiorkesterissa. Työvälineinä Helsingin kaupunginorkesterissa, Sinfonia Lahdessa ja opetustyössä he käyttävät kuitenkin moderneja instrumentteja.

Konsertin ohjelmassa on Boccherinia, Rombergia, Wagenseiliä ja Rossinia.

11.8. Yliskylän kirkko       

Kaira - Rauhaa

Iida-Vilhelmiina Sinivalo, sello
Cheick Cissokho, kora
Lauri Wuolio, kupola

Kaira tarkoittaa mandinkan kielellä rauhaa. Rauhasta nousee ilo ja vapaus. Rauha antaa mahdollisuuden hiljentyä ja kääntyä sisäänpäin tai avautua ja kohdata se mitä vastaan tulee.

Kaira-yhtye on Iida-Vilhelmiina Sinivalon, Cheick Cissokhon ja Lauri Wuolion muodostama kollektiivi, jossa kolme hyvin erilaisesta maailmasta lähtöisin olevaa soitinta kohtaavat. Idea yhtyeestä kehittyi siitä yksinkertaisesta huomiosta, että sellon, koran ja kupolan äänet sopivat varsin hyvin yhteen.

Länsimaisen klassisen musiikin kehdossa varttunut sello on tuttu soitin, mutta etäisesti kannelta tai harppua ääneltään muistuttava kora ja pehmeän kellomainen kupola tulevat harvemmin vastaan. Länsiafrikkalainen kora ja Sveitsissä vasta 2000-luvulla kehitetty kupola luovat sellon kanssa uniikkia äänimaisemaa, joka kutsuu kuulijan kellumaan omaan rauhan tilaansa.

Musiikki rakentuu improvisaatiosta, jossa kohtaavat muun muassa senegalilaiset kansanlaulut, virsifragmentit, J. S. Bachin musiikki ja minimalismi.

18.8. Kiskon kirkko           

Let us sing and praise!

Salon kanttorit
Jukka Saarinen, piano
Malla Lounasheimo, kontrabasso
Marko Soramäki, rummut

Kanttorien kesäkonsertin ohjelmassa on jazzia ja gospelia. Aluksi kuullaan Bob Chilcottin teos Nidaros Jazz Mass. Teos on alun perin sävelletty Norjan Trondheimissa sijaitsevan Nidaros-katedraalin tyttökuorolle. Jazz on aina innostanut lajina Bob Chilcottia niin säveltäjänä, sovittajana kuin laulajana. Konsertissa esitettävä versio on sovitettu sekakuorolle, pianolle, kontrabassolle ja rummuille. Muu ohjelmisto koostuu perinteisen englanninkielisen gospelmusiikin helmistä. Ohjelmassa on niin kuoron a cappellaa kuin solistin, kuoron ja bändin yhteistä iloittelua.

25.8. Perttelin kirkko       

Aikojen loppu

Anna Angervo, viulu
Maija Juuti, sello
Janne Pesonen, klarinetti
Ville Hautakangas, piano

Viimeisessä kesäkonsertissa kuullaan ranskalaisen Olivier Messiaenin Aikojen lopun kvartetto Tampere Filharmonian soittajien esittämänä.

Sä­vel­lyk­sen syn­ty­his­to­ria on mel­koi­sen poik­keuk­sel­li­nen. Oliver Messiaen oli 31-vuo­ti­as, kun hän toi­sen maa­il­man­so­dan ai­ka­na 1940 jou­tui rans­ka­lai­se­na so­ti­laa­na sak­sa­lais­ten van­gik­si. Hä­net siir­ret­tiin van­ki­lei­ril­le Slee­si­aan, ny­kyi­sel­lä Sak­san ja Puo­lan ra­jal­la si­jait­se­vaan pik­ku­kau­pun­kiin. Varsin karuista olosuhteista huolimatta Mes­si­aen saat­toi kuitenkin soittaa pianoa ja sä­vel­tää. Vankien joukossa oli myös kla­ri­ne­tis­ti, viu­lis­ti ja sel­lis­ti, joil­le hän sä­vel­si Ai­ko­jen lo­pun kvar­te­ton. Teos kantaesitettiin vankien joukolle taivasalla tammikuisessa vesisateessa. Kah­dek­sa­no­sai­nen teos ja sen osien ot­si­kot ovat saa­neet ni­men­sä Il­mes­tys­kir­jan kym­me­nen­nestä luvusta, jossa en­ke­li saa­puu il­moit­ta­maan ajan lop­pu­mi­ses­ta:

”Ja minä näin väkevän enkelin tulevan alas taivaasta, hänen verhonaan oli pilvi ja taivaankaari oli hänen päänsä päällä ja hänen kasvonsa oli kuin aurinko ja hänen jalkansa kuin tulipatsaat…. Ja enkeli, jonka minä näin seisovan meren päällä ja maan päällä, kohotti oikean kätensä taivasta kohti ja vannoi Hänen kauttansa, joka elää aina ja iankaikkisesti, ettei enää ole oleva aikaa, vaan niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasuunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön."

 

2.6. Perniön kirkossa Heikki Rainio

9.6. Salon kirkossa Kaisa Suutela-Kuisma

16.6. Kiikalan kirkossa Varpu Heikinheimo ja Daniel Beskow

23.6. Särkisalon kirkossa Saija Kivioja, Lea Pekkala, Tiina Aho-Erola ja Elisa Järvi.