Rakenneuudistusta työstävät Paimion rovastikunnan kuusi seurakuntaa, Salo, Lieto, Loimaa, Paimio, Pöytyä ja Somero, jatkavat liitossuunnitteluja kolmen eri mallin pohjalta. Tätä mieltä oltiin seurakuntien neuvottelutyöryhmässä, joka kokoontui 11. helmikuuta Liedossa.

Vakavimmin yhteistä seurakuntaa mietitään alue- ja työalamalliin perustuen. Harkittavana on lisäksi seurakuntayhtymämalli. Yhteistä näissä olisi keskitetty talous ja, yhtymämallia lukuun ottamatta, hallintokin. Kiinteistö-, hautaus- ja taloustoimen sekä henkilöstöhallinnon palvelujen tuottaminen putoaisivat siis pois yksittäisten seurakuntien harteilta. Sen sijaan seurakuntatyössä säilyisi paikallisuus ja kotikirkossa tutut ihmiset.

Neuvottelupöydissä on yhteisymmärrys siitä, että kuuden seurakunnan käsittämä alue on maantieteellisesti liian iso yhdeksi toiminta-, identiteetti- ja työssäkäyntialueeksi.

Aluemallissa on seurakuntayhtymän piirteitä, mutta ilman yhtymän byrokratiaa. Johtavien pappien ja viranhaltijoiden alaisuudessa toimittaisiin nykyisten seurakuntien alueella. Yhden yhteisen seurakunnan kokonaisvastuuta kantaisivat yksi kirkkovaltuusto, -neuvosto, kirkkoherra ja talousjohtaja. Paikallisesti toimintaa ohjaisivat alueneuvostot omine päättäjineen. Hallintosäännössä määriteltäisiin päätösvallan ja vastuiden jakautumisesta tarkemmin.

Työalavetoisessa mallissa seurakuntatyö järjestettäisiin ja sitä johdettaisiin työalajohtoisesti. Tämän etuna on nähty toiminnan johtamisen suoraviivaisuus, työvoiman tehokas käyttö ja keskittyminen kunkin seurakuntatyön omaan erityisosaamiseen. Se mahdollistaisi esimerkiksi tietyn työalan mittavan seurakuntatapahtuman monistamisen laajemmalla alueella.

Alue- ja työalavetoisesta mallista voisi muodostaa myös hybridin. Silloin esimerkiksi rippikoulu- tai diakoniatyötä voitaisiin keskitetysti koordinoida, vaikka itse työ ja toiminta toteutuvatkin paikallisesti, alueen omaleimaisuutta vaalien.

Seurakuntayhtymämallissa kuusi seurakuntaa säilyttäisi hallinnollisen itsenäisyytensä, oman kirkkoherransa, omat vaaleilla valitut päättäjänsä, vaikkakin taloutta, kiinteistöjä, hautatoimea ja henkilöstöhallintoa hoidettaisiinkin yhdessä. Vaikka yhtymämalli on kulkenut neuvotteluissa mukana, sen kannatus on edellä mainittuja vaihtoehtoja vähäisempää. Jatkokeskustelua silmällä pitäen on hyvä tiedostaa, ettei seurakuntayhtymän tarvitse välttämättä olla joustamaton.

Rakenneuudistuksen mahdollisuuksia pohtiva neuvottelutyöryhmä koostuu seurakuntien nimeämistä edustajista, luottamushenkilöistä ja työntekijöistä. Sitoutumisesta yhteiseen Rova-työskentelyyn sovittiin huhtikuussa 2024. Neuvottelutyöryhmän lisäksi seurakunnat ovat muodostaneet suppeamman ohjausryhmän intensiivisempää ja konkreettisempaa valmistelutyötä tekemään. Siihen kukin seurakunta on nimennyt yhden luottamushenkilön ja yhden työntekijän varajäsenineen. Ryhmien työskentelyssä on mukana Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin edustaja ja sitä johtaa lääninrovasti.

Selvitettävää ja yhdenmukaistettavaa

Tällä hetkellä tehdään selvitystyötä seurakuntien erilaisten käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Esimerkiksi hautaus- ja haudanhoitomaksuissa on isoja eroja, samoin hautainhoidossa on omia paikallisia, totuttuja tapoja. Tarpeen on myös yhdenmukaistaa kiinteistöjen käyttöasteiden laskentaa. Tämän vuoden aikana tulisi jokaisella seurakunnalla olla hyväksytty kiinteistöstrategia. Pitkän tähtäimen suunnittelua varten on toteutettava rakennusten kuntokartoituksia tai -tutkimuksia.

Yhteisen talouden pohjaksi on tehty laskelmia 1,3 ja 1,45 tuloveroprosentin pohjalta. Matalin veroprosentti tarkoittaisi talouden tasapainottamista 2,5 miljoonalla. Kirkollisveroprosentti 1,45 taas vastaisi vuoden 2024 veropohjaa.  Keskiverto kirkollisveronmaksajalle tämä tarkoittaisi vuositasolla verotuksen kevenemistä Pöytyällä (77,64 €), Somerolla (61,30 €) ja Loimaalla (30,23 €) ja kiristymistä Liedossa (57,15 €). Salossa ja Paimiossa verotus ei muuttuisi.

Seurakuntien yhteisen taloushallinnon pohjaksi selviteltävää ovat paitsi nettovarallisuuden käyttö myös liuta muita asioita kuten vuokrat, vuokrasopimukset, vuokra- ja metsätulojen käyttö, pankkitilit, yhteistyösopimukset ja talousarvioavustukset.

Henkilöstökysymyksissä haastavat suuret eläköityvien määrät ja rekrytointi; siinä pienet usein kilpailevat isomman vetovoiman kanssa. Harmonisointia tarvitaan muun muassa palkkaeroissa, tehtävänimikkeissä, henkilöstöeduissa, työterveyshuollossa, etätyön linjauksissa, päivystyskäytännöissä. 

Kuulemisia ja kyselyjä

Suunnitellun Rova-työskentelyn aikataulun mukaisesti seurakuntien tulisi tehdä periaatepäätös rakenneuudistuksesta vuoden 2026 alussa.  Rakennemuutoksen on ajateltu astuvan voimaan vuoden 2031 alussa. Neuvotteluissa on kysytty myös, voisiko aikataulu aikaistua vuoden 2027 alkuun.  

Seurakuntalaisten kuulemistilaisuuksia järjestetään kaikkien kuuden seurakunnan alueella sekä tänä keväänä että ensi syksynä: Salossa 13.5. ja 24.9., Liedossa 5.5. ja 30.9., Loimaalla 9.4. ja 11.9., Paimiossa 12.5. ja 10.9., Pöytyällä 7.5. ja 15.9., Somerolla 29.4. ja 16.9.

Henkilöstön ja luottamushenkilöiden mielipiteitä muutosprosessista kartoitetaan myös kyselyin, joita aletaan tuottaa tänä keväänä. Kaikki seurakuntien työntekijät kokoontuvat yhteen 8. toukokuuta. Erilaisia työalakohtaisia tapaamisia ja työskentelyitä on toteutettu jo viime keväästä lähtien.

Lisätiedot:

Risto Leppänen
Lääninrovasti
risto.leppanen@evl.fi
050 326 9001