Saarnat

Pappi Väinö Väistö

Kiirastorstain saarna 2.4.2026

Evankeliumi

Joh. 13:1–15

Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 13

Pääsiäisjuhla oli jo tulossa, ja Jeesus tiesi, että oli tullut se hetki, jolloin hänen oli määrä siirtyä tästä maailmasta Isän luo. Hän oli rakastanut omiaan, jotka olivat tässä maailmassa, ja hän osoitti heille täydellistä rakkautta loppuun asti.
    He olivat kokoontuneet aterialle, ja Paholainen oli jo pannut Juudaksen, Simon Iskariotin pojan, sydämeen ajatuksen, että tämä kavaltaisi Jeesuksen. Jeesus tiesi, että Isä oli antanut kaiken hänen valtaansa ja että hän oli tullut Jumalan luota ja oli nyt palaamassa hänen luokseen. Niinpä hän nousi aterialta, riisui viittansa ja kietoi vyötäisilleen pellavaliinan. Sitten hän kaatoi vettä pesuastiaan, rupesi pesemään opetuslasten jalkoja ja kuivasi ne vyötäisillään olevalla liinalla.
    Kun Jeesus tuli Simon Pietarin kohdalle, tämä sanoi: ”Herra, sinäkö peset minun jalkani?” Jeesus vastasi: ”Tätä, minkä nyt teen, sinä et vielä käsitä, mutta myöhemmin sinä sen ymmärrät.” Pietari sanoi hänelle: ”Sinä et ikinä saa pestä minun jalkojani!” Jeesus vastasi: ”Jos minä en pese sinua, ei sinulla ole sijaa minun luonani.” Silloin Simon Pietari sanoi: ”Herra, älä pese vain jalkojani, pese myös kädet ja pää.” Tähän Jeesus vastasi: ”Se, joka on kylpenyt, ei tarvitse pesua, hän on jo puhdas. Ja te olette puhtaita, ette kuitenkaan kaikki.” Jeesus tiesi, kuka hänet kavaltaisi, ja siksi hän sanoi, etteivät he kaikki olleet puhtaita.
    Pestyään heidän jalkansa Jeesus puki viitan ylleen ja asettui taas aterialle. Hän sanoi heille:
    ”Ymmärrättekö te, mitä teille tein? Te puhuttelette minua opettajaksi ja herraksi, ja oikein teette: sehän minä olen. Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat. Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein teille.”

Saarna

Evankeliumitekstiä lukiessani mietin, miten Jeesuksella oli kaikki valta. Jeesus hallitsi koko ajan pääsiäisen tapahtumien aikana. Kun Jeesus vangittiin, Hän hallitsi. Kun Jeesus tuomittiin ristiinnaulittavaksi, Hän hallitsi. Kun Jeesus ristiinnaulittiin, Hän hallitsi. Isä oli antanut Hänelle kaiken vallan. Jeesus olisi voinut koska vain pelastaa itsensä. Jeesus olisi voinut vapauttaa itsensä, ja mennä suoraan Isän luokse elossa Taivaaseen. Jeesus ei kuitenkaan tätä tehnyt. Jeesus rakasti ihmiskuntaa niin paljon, että Hän vapaaehtoisesti suostui kärsimään meidän puolestamme. Jeesus vapaaehtoisesti kantoi sinun ja minun, koko ihmiskunnan, synnit. Ristillä Jeesus vapaaehtoisesti kuoli sinun ja minun, koko ihmiskunnan, syntien puolesta. Jeesus suostui ensin vangitsemiseen, sitten pilkkaan vangittuna ja lopulta kivuliaaseen kuolemaan. Tämä kaikki, koska Jeesukselle oli tärkeämpää saada meidät takaisin Jumalan luokse, kuin omasta itsestään huolehtiminen. Ajatelkaa, rakkaat ystävät: Jeesuksella oli kaikki valta pelastaa itsensä kivuliaalta kuolemalta, mutta Hän ei sitä tehnyt koska Hän rakasti meitä niin paljon.

Jeesus aloitti tämän kärsimystien pesemällä opetuslastensa jalat. Saatat ihmetellä, mitä kärsimistä siinä oli. Onkin hyvä tietää, että Jeesuksen aikana Israelissa jalkojen pesemisellä oli aivan eri merkitys kuin tänään. Siihen aikaan kadut olivat täynnä kaikenlaista likaa. Sinne heitettiin ihmisten taloista kaikki roskat, likavesi ja muut saastaiset asiat. Osa ihmisistä käveli kokonaan ilman kenkiä, jolloin heidän jalkansa tulivat täyteen kaikkea kaduilla olevaa saastaa. Osa käytti sandaaleja, mutta koska ne ovat avonaisia kenkiä, niihinkin tulee paljon likaa kaduilta. Muistetaan myös, että siihen aikaan käveltiin todella paljon, useita kilometrejä päivässä. Jalat siis tulivat joka päivä todella likaisiksi.

Jalkojen pesemistä pidettiin siihen aikaan erittäin likaisena ja häpeällisenä tehtävänä, joka kuului yleensä orjille. Kun siis Jeesus pesi opetuslastensa jalat kaikesta saastasta ja liasta, Hän alensi itsensä orjan tasolle. Jalkojen pesusta siis alkoi Jeesuksen kärsimyksen tie. Jeesus alensi itsensä orjaksi, jotta voisi meidät pelastaa synnin orjuudesta. Ristillä Jeesus kuoli täysin alistettuna synnin orjana, jotta taas me voisimme elää vapaina.

Jeesus käytti valtaansa palvellakseen opetuslapsiaan orjan tavoin. Niin kuin orjan tuli palvella isäntäänsä täydellisesti, Jeesus palveli täydellisesti Pietaria ja muita opetuslapsiaan. Ja kun Jeesus sanoi, että myös opetuslasten tulee jatkossa pestä toistensa jalat, Jeesus antoi heille käskyksi palvella toisiaan täydellisesti. Eikä Jeesus antanut tätä käskyä vain Pietarille ja muille sen aikaisille opetuslapsilleen, vaan kaikille tuleville opetuslapsilleen. Ja jokainen, joka uskoo Jeesukseen Kristukseen, on Hänen opetuslapsensa.

Mutta miten me voimme pestä toistemme jalat? Jotta voimme tämän asian ymmärtää, meidän pitää tutkia, mitä Jeesus tarkoitti jalkojen pesemisellä.

Jeesus pesi opetuslastensa jalat, koska Hän halusi näyttää opetuslapsilleen voimakkaan esimerkiksi toisten ihmisten palvelemisesta täydellisesti. Sen lisäksi Jeesus pesi opetuslastensa jalat, koska Hän rakasti opetuslapsiaan ja halusi osoittaa sen sanojen lisäksi myös teoilla. Tärkeä muistutus meillekin siitä, miten meidän tulee osoittaa rakkautta ja välittämistä toisiamme kohtaan sekä sanojen että tekojen kautta.

Jalkojen pesemisellä oli kuitenkin näiden lisäksi vielä kolmaskin merkitys. Likaisten jalkojen peseminen kuvasi sitä, miten Jeesus pesee jatkuvasti opetuslapsiaan pois synnistä ja sen liasta. Kun kadulle astui paljain jaloin ja sandaalien kanssa, jalat tulivat erittäin likaisiksi. Ja kun me ihmiset tänäkin päivänä elämme arjessa, teemme kaikenlaista syntiä, missä tulemme likaisiksi. Tarvitsemme Jeesusta joka päivä jalkojemme pesijäksi. Mutta miksi vain jalkojen pesijäksi? Emmekö ole kokonaan likaisia, kun teemme syntiä? Luen nyt uudelleen osan evankeliumitekstistä:

Pietari sanoi hänelle: »Sinä et ikinä saa pestä minun jalkojani!» Jeesus vastasi: »Jos minä en pese sinua, ei sinulla ole sijaa minun luonani.» Silloin Simon Pietari sanoi: »Herra, älä pese vain jalkojani, pese myös kädet ja pää.» Tähän Jeesus vastasi: »Se, joka on kylpenyt, ei tarvitse pesua, hän on jo puhdas. Ja te olette puhtaita, ette kuitenkaan kaikki.»

Pietari ei halunnut Jeesuksen alentavan itseään pesemällä myös Pietarin jalat. Jeesus kuitenkin teki selväksi, että Jeesuksen pitää pestä Pietarin jalat, jotta tämä voisi olla Jeesuksen luona. Samalla Jeesus sanoi, että Pietari ja muut opetuslapset olivat jo puhtaita (pois lukien Jeesuksen kavaltaja, Juudas). Jeesuksen ei tarvinnut pestä Pietarin käsiä tai päätä, ne olivat jo puhtaita. Ne olivat puhtaita, koska Pietari seurasi Jeesusta. Pietari uskoi Jeesukseen, rakasti Häntä ja Jeesus tiesi tämän.

Kun ihminen kastetaan, hänet pestään puhtaaksi synnin ja kuoleman vallasta. Kasteessa Jeesus pesee ihmisestä pois kaiken synnin lian ja saastaisuuden. Kasteessa ihmisestä tulee Jumalan silmissä puhdas Jumalan lapsi. Ja kun ihminen kasvaessaankin seuraa ja rakastaa Jeesusta, hän pysyy Jumalan silmissä puhtaana.

Toisaalta vaikka muuten Jeesukseen uskova on Jumalan silmissä puhdas Jeesukseen uskomisen ja kasteen vuoksi, Jeesukseen uskovankin jalat tulevat jatkuvasti likaisiksi. Niin kauan kuin me elämme täällä maan päällä, jalkoihimme tulee jatkuvasti kaikkea mahdollista synnin tuomaa likaa. Kaikki muita ihmisiä kiusaavat tekomme, rakkaudettomat sanat ja ilkeät ajatuksemme tekevät jalkamme likaisiksi. Joka päivä jalkoihimme tulee kaikenlaista synnin likaa ja saastaisuutta. Vaikka me yrittäisimme kaikin voimin välttää kaikenlaista syntiä, me teemme sitä luonnostaan. Onhan ihminen langennut syntiin, minkä takia jokainen meistä joutuu jatkuvasti taistelemaan syntiä eli sisäistä pahuuttamme vastaan. Meidän tulee taistella syntiä vastaan, mutta emme selviä siitä likaamatta jalkojamme pahasti synnin saastaan. Kuitenkin kun Jeesuksesta pidämme kiinni, vain jalkamme tulevat likaisiksi. Sen sijaan, jos me luovumme Jeesuksesta kokonaan, meidän koko ruumiimme joutuu synnin lian ja saastan valtaan.

Koska jalat likaantuvat maan päällä eläessämme, tarvitsemme joka päivä Jeesusta jalkojemme pesijäksi. Tämän takia myös Pietari ja muut Jeesuksen alkuperäiset opetuslapset tarvitsivat Jeesusta jalkojen pesijäksi. Jalkojen pesulla Jeesus puhdisti heitä kaikesta synnistä ja pahasta, ja meidän jalkojamme pesemällä Jeesus puhdistaa meidätkin kaikesta synnistä ja pahasta.

Päivittäisestä jalkojen pesun tarpeesta sanotaan osuvasti synnintunnustuksessa 704, luen sen nyt teille:

Taivaallinen Isä.
Sain kasteen sinun lapseksesi.
Sinä siirsit minut pimeydestä valoon,
kadotuksen alta taivaan perilliseksi.
En ole kuitenkaan elänyt niin kuin lapsellesi sopii.
En ole kuunnellut ääntäsi enkä totellut tahtoasi.
Jumala, armahda minua Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden.
Pese minut puhtaaksi ja anna kaikki syntini anteeksi.

Kun me tunnustamme syntimme Jumalalle, Hän antaa meille meidän syntimme anteeksi. Kun me tunnustamme syntimme, pyydämme siinä, että Jeesus pesisi taas meidän synnin ja pahan likaamat jalkamme. Ja Raamatusta saamme lukea ihanat uutiset: aina kun me tunnustamme syntimme, Jeesus pesee ja puhdistaa jalkamme. Luetaan nyt Ensimmäisen Johanneksen kirjeen ensimmäisestä luvusta:

Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

Kun Jeesus antoi Pietarille ja muille alkuperäisille opetuslapsilleen käskyn pestä toistensa jalkoja, Hän käski heitä, ja myös meitä, rakastamaan ja palvelemaan toisiamme. Hän myös käski meitä ohjaamaan toisia ihmisiä takaisin Jeesuksen luokse. Kun näemme toisen ihmisen rikkovan Jumalan tahtoa vastaan, meidän tulee rukoilla hänen puolestaan. Meidän tulee tarvittaessa sanoa, että hän teki väärin. Meidän tulee muistuttaa, että Jumala ei hyväksy meidän tekemäämme vääryyttä. Samalla meidän tulee muistuttaa, että Hän antaa sen kaiken anteeksi, jos me tunnustamme sen Hänelle. Jeesus on kuollut meidän kaikkien syntiemme puolesta. Myös niiden syntien puolesta, joihin usein sorrumme ja joista emme kokonaan pääse maanpäällisen elämän aikana eroon.

Tämä ei tarkoita sitä, että meidän pitää tuomita toisia yläpuolelta käsin. Jeesus palveli opetuslapsiaan orjan tavoin pesemällä heidän jalkansa, ei meilläkään siis ole mitään oikeutta korottaa itseämme toisten yläpuolelle. Sen sijaan meidän tulee toista rakastaen ja palvellen nöyrästi ohjata toista ihmistä takaisin Jeesuksen ja Hänen hyvän tahtonsa luokse. Ei toisiamme tuomiten, vaan toisiamme rakastaen ja auttaen. Meidän ei tule sanoa: sinä syntinen, vaan meidän tulee sanoa: me syntiset. Kun huomautamme toiselle ihmiselle vaikkapa hänen asiattomasta käytöksestään tai itsekeskeisestä elämäntavastaan, me emme saa tuomita häntä. Sen sijaan meidän tulee muistuttaa, miten jokainen meistä rikkoo joka päivä Jumalan hyvää tahtoa, ja sen myötä satuttaa toisia ihmisiä ja itseään.

Kun ohjaamme toisia ihmisiä takaisin Jumalan luokse, jotta Jeesus voisi pestä toisten ihmisten, ja myös meidän, jalkamme, meidän tulee aina päättää se armon vakuuttamiseen. Meidän tulee luvata toisille ihmisille, että kun Jumalalle tunnustaa omat syntinsä, Jumala antaa ne anteeksi ja Hän antaa myös voimaa tehdä niistä parannusta. Joka päivä Jeesus pesee jalkamme, kun sitä pyydämme. Kun me tunnustamme syntimme, Jeesus antaa meille synnit anteeksi, ja Hän puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

 

Pääsiäispäivän saarna 5.4.2026

Evankeliumi

Joh. 20:1–10

Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 20

Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä Magdalan Maria tuli jo aamuhämärissä haudalle ja näki, että haudan suulta oli kivi siirretty pois. Hän lähti juoksujalkaa kertomaan siitä Simon Pietarille ja sille opetuslapselle, joka oli Jeesukselle rakkain, ja sanoi heidät tavattuaan: ”Ovat vieneet Herran pois haudasta, emmekä me tiedä, minne hänet on pantu.” Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät heti juoksemaan haudalle.
    Miehet menivät yhtä matkaa, mutta se toinen opetuslapsi juoksi Pietaria nopeammin ja ehti haudalle ensimmäisenä. Hän kurkisti sisään ja näki käärinliinojen olevan siellä, mutta hän ei mennyt sisälle. Simon Pietari tuli hänen perässään, meni hautaan ja katseli siellä olevia käärinliinoja. Hän huomasi, että Jeesuksen kasvoja peittänyt hikiliina ei ollut käärinliinojen vieressä vaan erillään, omana käärönään. Nyt tuli sisään myös se toinen opetuslapsi, joka oli ensimmäisenä saapunut haudalle, ja hän näki ja uskoi. Vielä he näet eivät olleet ymmärtäneet, että kirjoitusten mukaan Jeesus oli nouseva kuolleista.
    Opetuslapset lähtivät haudalta majapaikkaansa.

Saarna

Pietari ja Johannes menivät heti Jeesuksen haudalle, kun kuulivat Magdalan Marialta haudan suulla olevan kiven poistuneen. Johannesta ei tosin evankeliumitekstissä mainita nimeltä, mutta kun siinä sanotaan ”toinen opetuslapsi”, sillä tarkoitetaan Johannesta. Kun Pietari ja Johannes näkivät Jeesuksen haudan, he huomasivat kaksi asiaa. Ensinnäkin Jeesuksen hauta oli tyhjä, ja toiseksi Jeesuksen haudassa olevat hiki- ja käärinliinat olivat nätisti paikoillaan. Niitä ei ollut kukaan ryöstänyt tai edes laittanut sotkuiseen kasaan. Tämän näkeminen sai ainakin Johanneksen uskomaan siihen, että Jeesus oli noussut kuolleista.

Olemme saattaneet joskus pohtia, mitätöikö Jeesuksen ylösnousemus Hänen kuolemansa. Koska Jeesus kuolemallaan kärsi meidän puolestamme rangaistuksen synneistämme, vähensikö Jeesuksen nouseminen kuolleista tämän merkitystä? Miten voi olla, että Jeesus ensin kuoli ja sitten nousi kuolleista, kun Jeesuksen piti maksaa syntimme kuolemalla? Juuri tätä aihetta käsittelemme tänään saarnassa.

Meidän on hyvä muistaa, että Jeesus ei tehnyt mitään syntiä maan päällä eläessään. Koskaan Hän ei satuttanut toisia ihmisiä vihasta käsin. Koskaan Hän ei ajatellut toisista pahaa, koskaan Hän ei laittanut itseään muiden etusijalle. Koskaan Hän ei rikkonut yhtäkään Jumalan käskyä. Jeesus eli elämänsä täydellisesti rakastaen jokaista ihmistä, itseään ja Jumalaa. Jeesus täytti rakkauden kaksoiskäskyn, kymmenen käskyä ja kaikki muutkin Jumalan käskyt ja lait. Jeesus on ainoa ihminen, joka eli täydellisesti noudattaen Jumalan lakia ja käskyä.

Luen teille nyt kolmannen Mooseksen kirjan kahdeksannestatoista luvusta jakeen 5:

Pitäkää minun lakini ja käskyni. Jokaiselle, joka niitä noudattaa, ne antavat elämän. Minä olen Herra.

Jokainen, joka noudattaa Jumalan käskyjä, saa elämän. Se tarkoittaa paitsi Jumalan siunausta maan päällä, myös iankaikkista elämää. Jumalan lain noudattaminen ei toki tarkoita vain suorituskeskeistä Jumalan käskyjen suorittamista, vaan sitä että elää elämänsä täydellisessä rakkaudessa ja uskollisuudessa Jumalaa ja muita ihmisiä kohtaan.

Tästä samasta asiasta puhutaan myös Hesekielin kirjassa, luen nyt siitä teille luvusta 20 jakeet 10–11:

»Niin minä vein heidät Egyptistä ja johdin heidät autiomaahan. Siellä minä annoin heille säädökseni ja määräykseni – joka niitä noudattaa, saa elää.

Tässä puhutaan samasta asiasta kuin Kolmannessa Mooseksen kirjan. Jumalan lakia ja käskyjä noudattamalla saa niistä elämän.

Ja vielä samasta asiasta puhuu Apostoli Paavali Roomalaiskirjeessä, luen vielä siitä. Roomalaiskirjeen kymmenes luku, jae 5:

Siitä vanhurskaudesta, joka perustuu lain noudattamiseen, Mooses kirjoittaa: »Joka tekee, mitä laki vaatii, saa siitä elämän.»

Näissä kaikissa kolmessa Raamatunkohdassa on sama viesti: joka täyttää Jumalan lain ja käskyt elämällä niitä noudattaen, saa Jumalalta iankaikkisen elämän. Meidän on kyllä ihan turha edes kuvitella, että me saisimme Jumalalta iankaikkisen elämän käskyjä noudattamalla. Vaikka me kuinka opettelisimme harkitsemaan tekojamme ja hillitsemään kieltämme, sekään ei riittäisi käskyjen täyttämiseen, olkoonkin että noita asioita meidän jokaisen on hyvä harjoitella. Vähintäänkin pahat ajatukset tekevät meistä Jumalan lain rikkojia.

Sen sijaan Jeesus täytti Jumalan käskyt ja lait täydellisesti. Ja koska Jeesus teki niin, Hän sai Jumalalta elämän. Jeesus ei voinut olla kuin hetken kuolleena, koska Hän ei ollut tehnyt mitään väärää. Ei Hän ollut rikkonut millään tapaa Jumalan tahtoa. Ei olisi siis ollut oikein, että Jeesus olisi pysynyt kuolleena. Silloin Jumala oli rikkonut lupauksensa siitä, että Hänen lakinsa ja käskyjensä noudattaminen antaa elämän. Ja Jumala ei koskaan riko lupauksiaan, Hän ei yksinkertaisesti voi sitä tehdä. Jumala on täydellisen hyvä, ja Hän ei pysty tekemään mitään pahaa. Niin kuin me ihmiset emme syntisen luonteemme vuoksi pysty elämään syntiä tekemättä, Jumala taas ei voi elää niin että Hän tekisi koskaan mitään syntiä. Se on Jumalalle yhtä mahdotonta kuin meille on elää ilman hengittämistä.

Mutta miksi Jeesus sitten alun perinkään kuoli, kun Hän ei tehnyt syntiä? Miksi Hänen piti edes hetkeksi kuolla? Olen huomannut pappina ollessani koko ajan paremmin, että vaikeisiin kysymyksiin kannattaa ottaa aina Raamattu avuksi. Raamattu selittää itse itseään, sitä lukemalla monipuolisesti saa parhaat vastaukset. Aion siis nytkin vastata lukemalla ensin Raamattua. Tällä kertaa Toisesta Korinttilaiskirjeestä, sen luvusta kaksi jakeen 21:

Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden.

Jeesuksessa ei ollut mitään syntiä itsessään, Hän oli siitä täysin puhdas. Jeesukseen kuitenkin siirrettiin koko maailman synnit, ne siirrettiin Hänen ristillä kärsivään ruumiiseensa. Se ei tehnyt Jeesusta syntistä, vaan Jeesus synnittömänä kantoi koko maailman syntejä ruumiissaan. Hieman vaikeaa sanojen pyörittelyä, myönnän. Yritän havainnollistaa asiaa seuraavalla esimerkillä. Esimerkkini ei ole mikään täydellinen selitys asialle, mutta toivon mukaan se on riittävän hyvä suunnan antaja.

Kuvitellaan että on ihminen, joka on täysin puhdas. Kaikki hänen ruumiinosansa ovat täydellisen puhtaita. Niissä ei ole mitään likaista. Sitten tämän ihmisen päälle laitetaan hikiset ja likaiset vaatteet. Ihminen ruumis on puhdas, mutta hän kantaa likaisia vaatteita.

Vähän samantapaisesti Jeesus oli täysin puhdas synnistä, mutta Jumala puki hänen ”päällensä” kaikki meidän ihmisten synnit. Niin Jeesus joutui täysin synnittömässä ruumiissaan kantamaan koko maailman syntejä, vaikka Hän itse pysyikin synnittömänä.

Kun Jeesus kuoli, samalla kuoli synti, joka oli puettu Hänen ruumiinsa ylle. Sekä Jeesus että synti kuolivat. Synti pysyi kuolleena, mutta koska Jeesus itse ei ollut tehnyt mitään syntiä, Hän ei vain noussut ylös kuolleista pääsiäisenä, vaan Hänen suorastaan piti nousta ylös kuolleista. Jeesus oli noudattanut Jumalan lakia ja käskyjä täydellisesti, ja niistä Hän sai elämän. Me muut saamme elämän uskomalla Jeesukseen, mutta Jeesus sai elämän noudattamalla Jumalan lakia ja käskyjä.

Jeesus uhrasi itsensä kantaen samalla maailman syntejä, jotta voisi kuollessaan myös ne ”tuhota”. Mutta vaikka synti pysyi kuolleena, Jeesus nousi ylös kuolleista. Jeesus oli syntiä vahvempi. Hän nousi ylös, synti pysyi kuolleena.

Tässä kohtaa tosin mietin, että vaikka synti kuoli Jeesuksen antaessa henkensä meidän puolestamme, synti kyllä on yhä meissä ihmisissä ja se tekee kaikenlaista tuhoa maan päällä. Tätäkin yritän selittää esimerkin avulla. Taas kerran muistutan esimerkkini olevan vain suuntaa antava, ei mikään täydellinen selitys.

Kun käärme kuolee, se voi vielä kuolleenakin jonkin aikaa liikkua ja purra. Se johtuu muun muassa sen lihasreflekseistä. Kun käärme on kuollut, se on kuollut, mutta jonkin aikaa se voi vielä olla uhaksi muille puremalla ja liikkumalla. Samantapaisesti synti on kuollut, mutta se on silti yhä vielä uhaksi meille ihmisille. Se liikkuu yhä, puree meitä, kiusaa meitä. Mutta silti se on kuollut.

Kun on mennyt riittävästi aikaa, käärme lopettaa liikkumisen ja puremisen. Silloin se on paitsi kuollut, myös vaaraton. Ja kun Jeesus palaa aikanaan maan päälle antamaan viimeisen tuomion, silloin synti lakkaa liikkumasta, puremasta ja kiusaamasta meitä ihmisiä. Silloin synti on paitsi kuollut, myös vaaraton. Kuolleesta käärmeestä olemme turvassa pysymällä siitä kaukana, ja synnin kuolettavasta myrkystä olemme turvassa pysymällä Jeesuksen luona.

Olemme synnin myrkystä turvassa pysymällä Jeesuksen luona, ja voimme pysyä Jeesuksen luona, koska Hän nousi ylös kuolleista. Hän ei ole enää kuollut, Hän elää. Tämän kaiken vuoksi me saamme tänäkin vuonna juhlia pääsiäistä. Niin kuin Johannes uskoi evankeliumitekstissä siihen, että Jeesus oli noussut kuolleista, mekin saamme uskoa siihen, että Mestarimme ja Pelastajamme Jeesus Kristus on noussut kuolleista, kuoleman ja pahan vallan voittajana. Meidän ei siis tarvitse pelätä syntiä, pahaa tai kuolemaa, koska Jeesus on ne kaikki meidän puolestamme voittanut.

 

3. Sunnuntai pääsiäisestä (aiheena Jumalan kansan koti-ikävä) saarna 26.4.

Evankeliumi

Joh. 17:11–17

Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 17

Jeesus rukoili ja sanoi:
    ”Minä en enää ole maailmassa, mutta he jäävät maailmaan, kun tulen luoksesi. Pyhä Isä, suojele heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun olin heidän kanssaan, suojelin heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut. Minä varjelin heidät, eikä yksikään heistä joutunut hukkaan, paitsi se, jonka täytyi joutua kadotukseen, jotta kirjoitus kävisi toteen.
    Nyt minä tulen sinun luoksesi. Puhun tämän, kun vielä olen maailmassa, jotta minun iloni täyttäisi heidät. Minä olen ilmoittanut heille sanasi, ja he ovat saaneet osakseen maailman vihan, koska eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu. En kuitenkaan pyydä, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että varjelisit heidät pahalta. He eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu. Pyhitä heidät totuudellasi. Sinun sanasi on totuus.”

Saarna

Evankeliumitekstissä on osa Jeesuksen rukouksesta, minkä Hän rukoili ennen tulevaa kuolemaansa ja ylösnousemusta. Siinä Jeesus rukoilee muun muassa kristittyjen välisen yhteyden puolesta, Jumalan suojelusta kristityille ja voimaa Jeesuksen seuraajille kestää vihaa ja vainoa, jota Jeesukseen uskominen välillä tuo.

Jäin tästä Jeesuksen rukouksesta miettimään erityisesti näitä sanoja: ”En kuitenkaan pyydä, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että varjelisit heidät pahalta.” Miksi Jeesus ei pyytänyt, että Taivaan Isä heti ottaisi Jeesuksen opetuslapset pois maailmasta? Jos maailma vihaa ja vainoaa Jeesuksen seuraajia, miksi Jeesus ei pyytänyt, että Jumala ottaisi heidät heti pois maailmasta Jumalan luokse?

Pietari, Johannes ja muut opetuslapset kyllä pääsivät myöhemmin pois tästä maailmasta Jumalan luokse, mutta sitä ennen heillä oli paljon tehtävää. Heidän tuli Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen perustaa ensimmäisiä seurakuntia. Heidän tuli kertoa Jeesuksesta kaikille juutalaisille, ja myöhemmin myös kaikille muille maailman kansoille. Opetuslapset olivat Jumalan perhettä, ja Jumala halusi lisää jäseniä perheeseensä. Jokaisen ihmisen Jumala halusi pelastaa kuolemalta ja kadotukselta, mihin synti ja pahuus väistämättä johtamatta. Jokaisen ihmisen syntien puolesta Jeesus kuoli ristillä.

Jumala halusi jokaisen ihmisen Taivaan kotiin ja Iankaikkiseen elämään, ei vain alkuperäisiä opetuslapsia. Sen vuoksi opetuslapset eivät voineet heti päästä Jumalan luokse. Heidän piti ensin monin eri tavoin kertoa Ilosanomaa Jeesuksesta Kristuksesta ihmisille. Heidän piti kertoa Jeesuksesta sanallisesti, tehdä Jeesuksen tahdon mukaisia rakkauden tekoja ja rukoilla toisten ihmisten puolesta. Omalla voimalla he tosin eivät tätä tehneet, vaan Jeesus itse antoi heille tähän kaikkeen voimaan. Niin kuin kaste- ja lähetyskäskyssä Jeesus sanoi opetuslapsilleen: Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.

Myös meidän kanssamme Jeesus on kaikki päivät maailman loppuun asti. Myös meidät Jumala aikanaan ottaa luokseen Iankaikkiseen elämään, mutta sitä ennen meidänkin tulee tehdä töitä Jumalan valtakunnan eteen. Meidänkin tulee sanoin, teoin ja rukouksin kertoa toisille ihmisille ilosanomaa Jeesuksesta ja Hänen rakkaudestaan kaikkia ihmisiä kohtaan. Ja meillekin Jeesus itse antaa tähän voimaa, omin voimin ei tarvitse pärjätä.

Tässä kohtaa on tosin hyvä meidän miettiä: miksi on niin tärkeä kertoa Jeesuksesta ihmisille?

Nykyaikana vallitsee usein ajatus siitä, että kaikki vakaumukset ovat yhtä oikeita. Usein ajatellaan, että on vakaumukseltaan sitten kristitty, ateisti, muslimi tai vaikka hindulainen, pääasia on, että ihminen on onnellinen ja rakastaa muita. Näillä kauniilta kuulostavilta sanoissa on kuitenkin useita ongelmia, kun niitä tarkemmin miettii.

Ensinnäkin kun eri vakaumuksia tutkii, huomaa nopeasti, että niissä on valtavia eroja. Vedän nyt mutkia suoriksi, mutta karkeasti määrittelen niitä lyhyesti. Ateismin mukaan Jumalaa ei ole olemassa, eikä siis myös mitään iankaikkista elämää. Monen uskonnon mukaan ihminen pelastuu kadotukselta, kun tekee tarpeeksi paljon hyviä tekoja. Kristinuskon mukaan ihminen pelastuu kadotukselta yksi Jumalan armosta, kun uskoo Jeesukseen. Nämä kaikki eivät voi olla samaan aikaan totta. Ateismi ja kristinusko eivät voi olla samaan aikaan totta. Ei voi olla samaan aikaan totta vakaumus, jonka mukaan Jumalaa ja iankaikkista elämää ei ole, ja vakaumus, jonka mukaan on Jumala ja iankaikkinen elämä. Toinen on totta, toinen ei ole.

Ei voi myöskään olla samaan aikaan totta, että me pelastumme tekemällä hyviä tekoja, ja että me pelastumme yksin Jumalan armosta uskomalla Jeesukseen Kristukseen. Nämä vaihtoehdot sulkevat toisensa pois. Vain yksi vaihtoehto voi olla oikea. Ja kristinuskossa uskotaan, että ainoa tie Jumalan luokse iankaikkiseen elämään on uskoa Jeesukseen Kristukseen, joka on puolestamme kaiken muun ristillä tehnyt.

Jos Jumalaa ja iankaikkista elämää tai helvettiä ei olisi, silloinhan loppujen lopuksi maanpäällisellä elämällä ei olisi mitään väliä. Tämä voi kuulostaa radikaalilta väitteeltä, mutta mietitään sitä tarkemmin. Jos ihminen kuoltuaan kuolisi pysyvästi, lakkaisi olemasta, mitä väliä sillä olisi miten hän eläisi? Mitä väliä sillä olisi, jos elää koko elämänsä muita kiusaten, varastaen ja satuttaen? Kuoltuaan tämä ihminen ei joutuisi tästä kaikesta vastaamaan kenellekään. Tai mitä väliä sillä olisi, paljonko me yritämme maapallostamme huolehtia ja tehdä hyvää, jos kaikki täällä kuitenkin lopullisesti kuolee ja tuhoutuu? Silloin meidän hyvillä ja pahoilla teoillamme ei olisi mitään merkitystä, kun tarpeeksi aikaa kuluisi.

Usein kristinuskoa moititaan siitä, että opetus Iankaikkisesta elämästä tekee turhaksi hyvän tekemisen täällä maan päällä. Asia on kuitenkin päinvastoin. Usko siihen, että uskomalla Jeesukseen ihminen elää ikuisesti, nimenomaan antaa sen oikean motivaation tehdä hyvää maan päällä. Koska Jeesukseen uskova ihminen elää ikuisesti, hän tulee myös sitten Iankaikkisessa elämässä muistamaan, mitä kaikkea hyvää hän maan päällä teki. Iankaikkisessa elämässä ihminen saa ilolla muistella kaikkea sitä hyvää, minkä maan päällä teki. Toisaalta heille, joille elämä maan päällä on erityisen raskasta kärsimystä, Iankaikkinen elämä antaa heille suurimman mahdollisen toivon. Heillä on toivo siitä, että heidän kärsimyksensä kestää vain hetken, koska Iankaikkisessa elämässä he saavat sitten elää täydellisen rakkauden, ilon ja rauhan alaisuudessa.

Iankaikkinen elämä on meille maan päällä eläessä osittain arvoitus, mutta esimerkiksi Ilmestyskirjasta saamme siitä maistiaisia ja tiedon murusia. Luetaan siis Ilmestyskirjan luvusta 21 jakeet 1–4:

Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää. Näin, kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutui taivaasta Jumalan luota juhla-asuisena, niin kuin morsian, joka on kaunistettu sulhasta varten. Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen, joka sanoi: »Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.»

Aikanaan Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan. Kuoltuamme me menemme ensin Taivaaseen Jumalan luokse, mutta kun Jeesus on palannut maailmaan ja tuhonnut kaiken pahan maailmasta, Jumalan valtakuntaa Taivaassa laskeutuu maan päälle. Sitten me saamme asua Jumalan luomassa uudessa maassa Taivaan Isän, Jeesuksen Kristuksen, Pyhän Hengen ja muiden Jeesukseen uskovien kanssa. Siellä ei enää ole sitten kuolemaa, murhetta, valitusta eikä vaivaa. Jumalan hyvyys on sen kaiken voittanut.

Tämän kaiken takia meidän tulee kertoa Jeesuksesta. Jos kristinuskossa tai muissa vakaumuksissa olisi vain kysymys hetkellisestä rauhan tunteesta maan päällä, silloin sillä ei todellakaan olisi niin paljon väliä, mihin uskoo. Mutta jos on olemassa Jumala ja Jumalan luona iankaikkinen elämä, silloin on tärkeä uskoa siihen, mitä kautta Jumalan luokse Iankaikkiseen elämään pääsee. Ja Jeesus Kristus on ainoa tie Jumalan luokse Iankaikkiseen elämään. Niin kuin Jeesus sanoo Johanneksen evankeliumin luvussa kuusi: Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.

Nuo Jeesuksen sanat sulkevat pois muut tiet Jumalan luokse, kuten riittävä määrän hyviä tekoja tai muihin asioihin uskominen kuin Jeesukseen. Toisaalta Jeesuksen sanat ovat myös ihanan rohkaisevat. Jeesuksen sanoista me tiedämme, että todellakin ON olemassa tie Jumalan luokse. Meidän ei tarvitse arvata tätä tietä, vaan saamme lukea sen selvin sanoin Raamatusta. Jeesus Kristus on tie Jumalan luokse Iankaikkiseen elämään. Tämä myös antaa meille ilon ja rauhan tehdä niitä hyviä tekoja. Meidän ei tarvitse tehdä niitä koko ajan miettien, teemmekö niitä tarpeeksi, jotta niiden avulla pelastuisimme. Koska tiedämme pelastuvamme Jeesukseen uskomalla, saamme kilvoitella hyvien tekojen tekemisessä kiitollisuudesta ja rakkaudesta käsin.

Koska Jeesus on ainoa tie Jumalan luokse, tekeekö se kristityistä muita parempia ihmisiä? Ei missään nimessä. Niin kuin Apostoli Paavali sanoo Roomalaiskirjeen kolmannen luvun jakeessa 9:

Miten siis on? Olemmeko me muita parempia? Emme lainkaan. Olen jo esittänyt sen syytöksen, että kaikki, niin juutalaiset kuin kreikkalaisetkin, ovat synnin vallassa. 

Jokainen ihminen on syntiinlankeemuksen vuoksi täynnä pahuutta. Jokainen ihminen rikkoo joka päivä Jumalan hyvää tahtoa ja satuttaa toisia ihmisiä. Jokainen ihminen tarvitsee anteeksiantoa ja armoa. Hyvä uutinen on, että jokaiselle ihmiselle on tarjolla Jumalan anteeksianto ja armo. Jeesus Kristus kärsi ristiinnaulittuna rangaistuksen aivan jokaisen ihmisen kaikista mahdollisista synneistä. Jeesus kärsi tämän oikeudenmukaisen rangaistuksen pahuudestamme, jotta meidän ei tarvitsisi. Koska Jeesus on kärsinyt rangaistuksen puolestamme, me saamme luottaa siihen, että pääsemme Jumalan luokse Iankaikkiseen elämään sillä, että uskomme Jeesuksen Kristuksen kuolleen sinun ja minun, meidän kaikkien syntien puolesta. Anteeksianto on tarjolla Jeesuksen ristinjuurella jokaiselle.

Ja tämän takia Jumala ei vielä ole ottanut meitä kristittyjä maan päältä pois. Jumala haluaa, että jokainen maan päällä oleva ihminen saa kuulla tiestä Jumalan luokse. Jumala haluaa, että jokainen maan päällä oleva ihminen saa kuulla, että Jeesus Kristus on kuollut jokaisen ihmisen syntien puolesta. Ja tästä on meidän tehtävä kertoa eri tavoin ihmisille. Me emme voi emmekä saa pakottaa ketään uskomaan Jeesukseen, mutta meidän kuuluu tarjota tätä Jeesuksen armoa ja anteeksiantoa. Ei ylhäältä käsin toista ihmistä tuomiten, vaan vertaisena rakastaen, rinnalla kulkien ja hänen puolestaan rukoillen. Välittäen toiselle ihmiselle sanojen ja tekomme kautta, pakottamatta mihinkään mutta kuitenkin rakkaudella tarjoten, Jumalan ihanaa viestiä, joka on:

Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoon, joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän.

 

 

4. Sunnuntai pääsiäisestä (aiheena Taivaan kansalaisena maailmassa) saarna 3.5.

Evankeliumi

Joh. 17:6–10

Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 17

Jeesus rukoili ja sanoi:
    ”Minä olen ilmoittanut sinun nimesi niille ihmisille, jotka valitsit maailmasta ja annoit minulle. He olivat sinun, ja sinä uskoit heidät minulle. He ovat ottaneet omakseen sinun sanasi ja tietävät nyt, että kaikki, minkä olet minulle antanut, on tullut sinulta. Kaiken sen, minkä olet puhuttavakseni antanut, minä olen puhunut heille, ja he ovat ottaneet puheeni vastaan. Nyt he tietävät, että minä olen tullut sinun luotasi, ja uskovat, että sinä olet minut lähettänyt.
    Minä rukoilen heidän puolestaan. Maailman puolesta minä en rukoile, vaan niiden, jotka sinä olet minulle antanut, koska he kuuluvat sinulle. Kaikki, mikä on minun, on sinun, ja mikä on sinun, on minun, ja minun kirkkauteni on tullut julki heissä.”

Saarna

Keitä ovat nämä ihmiset, joiden puolesta Jeesus rukoili? Meidän on helpompi käsitellä tätä kysymystä, kun ymmärrämme Jeesus aiemmat sanat. Luen siis nyt osissa osan evankeliumitekstistä, ja selitän eri kohtien merkitystä. Sitä kautta osaamme paremmin ymmärtää, keiden puolesta Jeesus rukoili.

Päivän evankeliumiteksti alkaa näillä sanoilla:

Jeesus rukoili ja sanoi: ”Minä olen ilmoittanut sinun nimesi niille ihmisille, jotka valitsit maailmasta ja annoit minulle.

Jeesus puhuu tässä Taivaan Isälle, joka oli Jeesuksen lähettänyt ihmiseksi maailmaan. Jeesus Kristus on aina ollut olemassa Jumalan kahden muun persoonan, Isän ja Pyhän Hengen kanssa. Isä kuitenkin lähetti Jeesuksen Kristuksen syntymään ihmiseksi tähän maailmaan, jotta Jeesus voisi maan päällä opettaa Jumalasta, ja myös ilmoittaa Jumalan nimen. Jumalalla on monia nimiä, mutta Jeesus opetti seuraajilleen yhden tärkeimmistä Jumalan nimistä: Isä. Meillä kaikilla on erilainen suhde isään, joillain läheinen, joillain etäinen. Ihanne kuitenkin olisi, että jokaisella ihmisellä maan päällä olisi läsnä oleva, suojeleva ja rakastava isä, joka tekee kaikkensa lapsensa hyvin voinnin eteen. Jeesus oli seuraajilleen opettanut, että Jumala on Taivaallinen Isä, joka on läsnä oleva, suojeleva ja rakastava, ja Hän tekee kaikkensa lastensa hyvin voinnin eteen. Taivaan Isä oli valinnut tietyt ihmiset Jeesuksen seuraajiksi, Hän oli valinnut Jeesukselle kahdentoista opetuslapsen ydinporukan, ja myös muita seuraajia Jeesukselle.

Jeesus sanoo myös seuraavan evankeliumitekstissä:

He olivat sinun, ja sinä uskoit heidät minulle. He ovat ottaneet omakseen sinun sanasi ja tietävät nyt, että kaikki, minkä olet minulle antanut, on tullut sinulta. 

Taivaan Isä oli antanut Jeesukselle tehtävän johtaa kaikkia, jotka Jeesuksen joukkoon liittyivät. Koko ajan Jeesuksen joukkoon tuli lisää ihmisiä, kutsu oli ihmisille avoinna. Jokainen, joka aloitti Jeesuksen seuraamisen, uskoi Jumalan lupauksiin. Jeesuksen seuraajat seurasivat henkilöä, jonka Jumala oli ihmiskunnalle luvannut. Siitä asti, kun ihminen joutui eroon Jumalasta langettuaan syntiin, Jumala oli luvannut ihmisille Pelastajan. Pelastajan, joka avaisi ihmiselle tien Jumalan luokse, pois synnin luota ja takaisin Jumalan luokse.

Jeesuksessa Kristuksessa tämä toteutui. Jeesus Kristus kantoi meidän puolestamme rangaistuksen meidän ihmisten synneistä. Syntiä on kaikki pahat ja rakkaudettomat teot, sanat, ajatukset, jopa hyvän tekemisen laiminlyönti. Jokainen synti on Jumalan silmissä vakava rikos Jumalan Pyhyyttä vastaan, josta rangaistuksena on kuolema. Kuitenkin Jeesus kärsi tämän rangaistuksen puolestamme.

Taivaan Isä oli antanut Jeesukselle maan päällä muun muassa vallan parantaa sairaita, kävellä veden päällä ja ruokkia tuhansia viidellä leivällä ja kahdella kalalla. Jeesus jopa herätti kuolleista ihmisiä täällä maan päällä eläessään. Jeesuksen ihmetekojen tarkoitus oli ennen kaikkea vahvistaa ihmisten uskoa Jeesukseen, ja todistaa että Jeesus Kristus on Jumalan Poika, jolle Jumala itse oli antanut vallan tehdä Jumalan tahdon mukaisia ihmetekoja.

Jeesus jatkaa rukoustaan näillä sanoilla:

Kaiken sen, minkä olet puhuttavakseni antanut, minä olen puhunut heille, ja he ovat ottaneet puheeni vastaan.

Jeesus puhui jatkuvasti Taivaan Isän tahdon mukaisia asioita. Kun Jeesus opetti Jumalan laista, Jumalan rakkaudesta, Iankaikkisesta elämästä, syntien anteeksiantamisesta, Jumalan vihasta syntiä kohtaan mutta armosta syntiä tehnyttä kohtaan, Hän puhui Taivaan Isän tahdon mukaisia asioita. Hän ei koskaan lisännyt omia asioita opetukseensa, vaan kaikessa opetti täydellisestä Jumalasta.

Jeesus myös kehuu tässä rukouksessa Taivaan Isälle sitä, että Jeesuksen seuraavat olivat kuunnelleet Jeesuksen opetusta ja ottaneet sen vastaan. Jeesuksen seuraajat painoivat sydämeensä kaikki Jeesuksen opetukset. He eivät läheskään aina ymmärtäneet Jeesuksen opetusta, mutta silloin he pyysivät Jeesusta selittämään opetusta tarkemmin. He tekivätkin siinä viisaasti, että kysyivät Jeesukselta suoraan tarkennusta opetukseen, eivät jääneet sitä yksin ihmettelemään. Myös meidän on tärkeä pyytää Jumalaa selittämään meille Raamatun vaikeita kohtia ja opetusta, kun emme sitä aina ymmärrä. Jumala avaa meille vaikeat opetukset, ennemmin tai myöhemmin.

Sitten Jeesus jatkaa vielä:

Nyt he tietävät, että minä olen tullut sinun luotasi, ja uskovat, että sinä olet minut lähettänyt.

Jeesuksen seuraajat uskoivat, että Taivaan Isä oli itse lähettänyt Jeesuksen maan päälle. He tiesivät, että Jeesus Kristus oli tullut taivaasta Jumalan luota. He uskoivat, että Jeesus Kristus ei ollut vain hyvä opettaja, vaan Jumalan Poika. Pietari oli Jeesuksen seuraajista ensimmäinen, joka tämän tunnusti. Luetaan tähän liittyen Matteuksen evankeliumista luvusta 16 jakeet 13–17:

Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: »Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat?» He vastasivat: »Toisten mielestä hän on Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, joidenkin mielestä Jeremia tai joku muu profeetoista.» »Entä te?» kysyi Jeesus. »Kuka minä teidän mielestänne olen?» Simon Pietari vastasi: »Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika.»

Jeesus sanoi hänelle: »Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.

Taivaan Isä ilmoitti tässä Pietarille ja muille Jeesuksen opetuslapsille, että Jeesus Kristus oli Jumalan Poika, kauan odotettu Messias ja ihmiskunnan Pelastaja.

Jeesus oli paitsi Jumalan Poika, myös samaan aikaan täysin Jumala ja täysin ihminen. Ei niin että Hän oli puoliksi ihminen, puoliksi Jumala, vaan sataprosenttisesti molempia samaan aikaan. Tästä meille kerrotaan muun muassa Roomalaiskirjeen ensimmäisen luvun jakeissa 2–4:

Julistamani evankeliumi, jonka Jumala on profeettojensa suulla edeltäpäin luvannut pyhissä kirjoituksissa, on sanoma hänen Pojastaan. Inhimillisen syntyperänsä puolelta hän oli Daavidin jälkeläinen; pyhyyden Hengen puolelta hän oli Jumalan Poika, jolla on valta, ylösnousemuksessa tähän asemaan asetettu. Hän on Jeesus Kristus, meidän Herramme

Jeesus oli, ja on edelleen, samaan aikaan ihmisestä ja Jumalasta syntynyt. Aikanaan Pyhä Henki siitti Neitsyt Marian, joka tuli raskaaksi ja synnytti Jeesuksen.

Palataan nyt evankeliumitekstiin. Jeesus kiitti rukouksessa Taivaan Isää siitä, että Hän oli valinnut monia ihmisiä Jeesuksen seuraajiksi. Jeesus kiitti Taivaan Isää seuraajiensa uskollisuudesta Jeesusta kohtaan. Jeesus kiitti Taivaan Isää siitä, että sai huolehtia ja opettaa seuraajilleen Taivaan Isän tahdosta. Jeesus myös kiitti Taivaan Isää siitä, että Jeesuksen seuraajat tiesivät Jeesuksen olevan Jumalan Poika, joka tulisi pelastamaan ihmiskunnan sen synneistä, joista jokainen veisi ihmiskunnan kadotukseen.

Nyt vastaan saarnani alussa esittämääni kysymykseen: keitä olivat nämä ihmiset, joiden puolesta Jeesus rukoili. Nämä ihmiset olivat Jeesuksen seuraajia. Jeesuksen seuraajiin kuului kahdentoista opetuslapsen ydinjoukko, myös toinen 72 opetuslapsen joukko ja monia muita ihmisiä. Kutsu liittyä Jeesuksen seuraajien joukkoon oli avoin kaikille, jokainen sai liittyä Jeesukseen joukkoon. Jeesus siis rukoili jokaisen puolesta, joka seurasi Häntä rukouksen aikana, ja myös jokaisen ihmisen puolesta, joka tulisi myöhemmin liittymään Jeesuksen seuraajien joukkoon.

Rakas ystäväni, jos sinä ja minä uskomme Jeesuksen olevan Jumalan Poika, syntiemme sovittaja ja tie Jumalan luokse Ikuiseen elämään, Jeesus rukoili tässä evankeliumitekstin rukouksessa myös sinun ja minun puolesta. Jeesus rukoili siinä kaikkien menneiden, nykyisten ja tulevien Jeesukseen uskovien puolesta. Jeesus myös antoi myöhemmin kaste- ja lähetyskäskyn. Kaste- ja lähetyskäsky velvoittaa meitä Hänen seuraajiaan kertomaan kaikille kansoille ja ihmisille Ilosanomaa Jeesuksesta ja Hänen tarjoamastaan tiestä Jumalan luokse Iankaikkiseen elämään, pois synnin ja kuoleman luota.

Ja jos et vielä usko Jeesukseen, kutsu liittyä Hänen seuraajiensa joukkoon on myös sinulle avoin. Jos haluat varmuuden siitä, että saat kaiken tekemäsi pahuuden anteeksi, et joudu maksamaan itse tekemistäsi synneistä rangaistusta ja haluat Jumalan luokse Ikuiseen elämään missä saat elää ikuisesti Jumalan luona täydellisessä Paratiisissa, sinun kannattaa liittyä Jeesuksen joukkoon. Se ei vaadi sinulta mitään omia tekoja tai yritystä olla hyvä ihminen. Jeesus Kristus on tehnyt kaiken sinun puolestasi kuolemalla ensin sinun syntiesi puolesta, ja sitten noustuaan ylös kuolleista Hän voi yhä tänä päivänä, myös juuri nyt, kutsua sinut Hänen joukkoonsa.

Jotta pääset Jeesuksen seuraajien joukkoon, Sinun tarvitsee tehdä vain yksi asia: hyväksyä se, että Jeesus Kristus on kuollut sinun kaikkien syntiesi puolesta. Ja jos et tähän usko, voit huutaa Jeesukselle: Jeesus! En tiedä, uskonko Sinuun, mutta haluan uskoa! Auta minua epäuskossani! Jos näin rukoilet, voit olla varma, että Jeesus auttaa sinua uskomaan Häneen, ja ottaa sinut joukkoonsa.

On muuten tärkeä muistaa, että Jeesuksen seuraajien joukko ei koostu mistään täydellisistä uskovaisista, muita paremmista ihmisistä, täydellisistä hyväntekijöistä tai edes heistä, jotka täydellisesti uskovat Jeesukseen Kristukseen. Ei. Jeesuksen seuraajien joukko koostuu syntisistä, Jumalan tahtoa rikkovista, särkyneistä, joka hetki Jumalan armoa tarvitsevista ihmisistä. Jos siis mietit, voitko liittyä Jeesukseen seuraajien joukkoon koska olet liian paljon syntiä ja väärää tehnyt, minulla on sinulle hyviä: ei Jeesuksen seuraajissa ole muita kuin syntisiä ihmisiä.

Niin kuin Jeesus itse sanoo Markuksen evankeliumin toisen luvun jakeessa 17:

Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä.

Me saamme olla Jeesuksen luona syntisinä ja rikkinäisinä. Meidän ei tarvitse pelätä Jumalan rankaisevan meitä synneistämme. Jeesus maksoi kalliin hinnan meidän synneistämme omalla ruumiillaan ja verellään, kun Hän ristiinnaulittuna Jumalan Poikana kuoli, jotta me saisimme elää. Onneksi Jeesus myös nousi kuolleista, jotta Hän voi Taivaan Isän kanssa hallita maailmaa, tuoda siihen valoa ja toivoa kaiken pimeyden keskelle. Ja yhä Jeesus meidän Hänen seuraajiensa puolesta rukoilee, Taivaasta käsin.

Niin kuin Apostoli Paavali opettaa Roomalaiskirjeen kahdeksannen luvun jakeessa 34:

Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus – mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme!