HALIKKO KIIKALA KISKO KUUSJOKI MUURLA PERNIÖ PERTTELI SALO-USKELA SUOMUSJÄRVI SÄRKISALO
Etusivulle|Sivukartta ja haku|Muuta tekstikokoa  
Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Salo-Uskela Suomusjärvi Särkisalo

Rikalan aarre

Halikon alue

Halikon alue on vireä noin 10.000 asukkaan alue Salon seurakunnassa, jonka juuret ovat syvällä historiassa. Ensimmäiset kristilliset vaikutteet tulivat varmuudella  alueelle 800- tai 900-luvun viikinkikauppiaiden mukana. 

Seudun asukkaat kääntyivät hiljalleen kristinuskoon. 1100-luvun puolivälin aikoihin kristinusko oli jo merkittävämpi tekijä alueella. Tuolta ajalta on myös Rikalan aarre, joka löytyi Halikon kirkkoa lähellä olevilta Joensuun kartanon mailta syksyllä 1887. Sen merkittävin löydös ovat kolme papin kaularistiä ja 36 filigraanikoristeista hopeahelmeä. Kuvan keskellä oleva risti on kullattu krusifiksi ja sen sivuilla olevat ristit onttoja hopearistejä, joita on saatettu käyttää pyhäinjäännösten mukana kuljettamiseen. Kullatussa "piispanristissä" ovat kuvattuina Jeesuksen lisäksi ristinpuun juurella Maria ja Johannes. Neljän evankelistan tunnukset ovat krusifiksin päissä.

Samalla kaulassa riippunut krusfiksi on maamme vanhimpiin kuuluva kirjallinen jäämistö, sillä sen pystypuun taakse on kaiverrettu sanat:

IN CRUCE MORTE SVA SIBI VINDICAT OMNIA CHRISTUS
Ristillä Kristus kuolemallaan lunasti kaiken itselleen

Kaularistien ja rukoushelmien omistajista ei ole varmaa tietoa, mutta on arveltu ajankohtaan liittyen, että niiden omistaja on ollut joko piispa Henrik tai Rudolphus seurueineen. Olihan Rikalanmäki jo tuolloin vilkas kauttakulku- ja kauppapaikka niin tie- kuin meriyhteyksineen. Halikon kirkon paikalla oli todennäköisesti jo tuolloin myös puinen kappeli tai kirkko. Syytä arvoesineiden maahan kaivamiseen ei tiedetä. Taustalla on ollut ehkä jokin seuruetta uhannut tilanne.

Vakinainen seurakuntatyö alkoi alueella varmuudella oman papin muodossa viimeistään 1300-luvun alussa, jolloin Halikko mainitaan jo kirkonpitäjänä asiakirjoissa. Halikon nykyisen kivikirkon peruskivi muurattiin vuoden 1440 paikkeilla.

Suomen suurin kuntaliitos asetti omat erityishaasteensa sekä kunnalle että seurakunnalle. Suuruuden myötä oli löydettävä uusia hallinto- ja toimintatapoja. Ensimmäinen askel seurakuntien puolella oli yhteinen päätös, ettei mitään seurakunnista liitetty toisiinsa, vaan kaikki kymmenen seurakuntaa lakkautettiin. Aloitettiin kokonaan uudelta pöydältä.

Uuden seurakunnan nimeksi tuli Salon seurakunta. Vanhat seurakuntanimet jäivät uudessa hallintorakenteessa alueiden nimiksi. Alueilla toteutettavaa seurakuntatyötä johtaa aluekappalainen yhdessä kirkkovaltuuston alueelle nimittämän alueneuvoston kanssa.

Näiltä sivuilta saat käsityksen Halikon alueen elämästä ja toiminnasta. Pienen seurakuntalaisen kohdalla se alkaa kasteen yhteydessä, jossa pappi lausuu pienokaisen vanhemmille kastekynttilää ojentaessaan Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen sanat: "Minä olen maailman valo, se joka seuraa minua ei kulje pimeässä vaan hänellä on elämän valo." (Joh.8:12)

Tätä Jeesus-valoa seurakunta pyrkii toimintansa ja jäsentensä kautta seuraamaan, tuomaan esiin ja elämään todeksi. Tavoitteenamme on antaa ihmisille positiivinen kokemus seurakunnasta ja Jumalasta siten, että elävän yhteyden syntyminen Vapahtajaan mahdollistuisi mahdollisimman monelle.

Halikon alueella työskentelevien, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten puolesta antoisia tutustumishetkiä ja tervetuloa mukaan toimintaan toivottaen,


Ari Oinas
Halikon aluekappalainen

 

Sana sinulle

Sana Sinulle on Kirkon tiedotuskeskuksen ylläpitämä palvelu, joka tarjoaa hartauskirjoituksen jokaiselle vuoden pyhäpäivälle. Niiden äärellä pääset
hiljentymään tästä

Salon seudun pappien kirjoittamat Sana sinulle hartauskirjoitukset ovat
vuorostaan luettavissa joka sunnuntain Salon Seudun sanomista.

© Salon seurakunta // KotimaanettiSujuu-julkaisujärjestelmä
Suurenna tekstiä Oletustekstikoko Pienennä tekstiä Sivun alkuun Tulosta sivu