Työnohjaus & Coaching

Työelämätyötä tehdään Salon seurakunnan työelämän ja työyhteisöjen työpaikkatyön toimesta. Toiminta on osa kirkon perustehtävää ja kirkon yhteiskunnallista työtä Salossa asuville. Seurakunnan työyhteisökehittäjä on käytettävissä kaikille Salon alueen asukkaille ja työyhteisöille.

Se on myös eräs vastine Salon seurakunnan jäsenmaksuille ja salolaisten yritysten maksamille yhteisöveroille. Tavoitteena on tukea henkilöstön jatkuvaa oppimista ja kehittymistä, jaksamista työpaikalla ja ihmissuhdeverkostossa sekä elämän eri haastavissa tilanteissa. Lyhyesti ilmaistuna, tavoitteena on tukea vastuullista elämäntapaa työpaikoilla. Kaikki tukemme on ammatillista ja ehdottoman luottamuksellista, sekä maksutonta Salon alueella toimiville työyhteisöille.

Mitä on työnohjaus?

Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan tukemana kahdenkeskisessä tapaamisessa tai työnohjausryhmässä. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Tavoitteena on henkilökohtainen kasvu, voimavarojen ja identiteetin sekä omien vuorovaikutustaitojen kehittäminen tutkailu siinä tehtävässä jossa toimii.

Työnohjausta voidaan antaa sekä yksilölle että ryhmille. Työnohjausryhmän jäsenet voivat olla saman työyhteisön jäseniä (ns. tiimityönohjaus) tai eri työpaikoista koottuja (ns. ryhmätyönohjaus).

Osa ryhmätyönohjaukseen osallistuvista haluaa peilata omaa työtään, kehittymismahdollisuuksia ja samoja asioita kuin edellä yksilötyönohjauksessa. Osa haluaa pohtia yhdessä toisten kanssa esim. työn aiheuttamia pulmia tai ristiriitatilanteita, ja miten niitä voidaan yhdessä ratkoa omassa työyhteisössä.

Työnohjauksessa odotetaan, että ohjattava on valmis pohtimaan suhdettaan työhönsä. Ohjaaja ja/tai mahdolliset muut ohjaukseen osallistujat auttavat osallistujia näkemään itsensä ja työnsä entistä tarkemmin ja selvemmin. Siellä voidaan käsitellä myös työhön liittyviä mieltä kuormittavia asioita sekä kodin ja työelämän yhdistämiseen liittyviä haasteellisia tilanteita esimerkiksi työhyvinvoinnin näkökulmista.

Työnohjaus vapauttaa ohjattavan käyttöön energiaa, joka on sitoutunut erilaisiin työtunteisiin, niin onnistumisiin kuin vaikeisiin asioihin. Usein työpaikoilla ei jää tarpeeksi aikaa näistä asioista puhumiselle omassa työyhteisössä ja/tai koetaan, ettei niistä voida puhua riittävän avoimesti.

Työnohjauksen tavoitteet:  

  • auttaa onnistumaan ja jaksamaan työssä
  • avaa työhön uusia näkökulmia
  • kehittää kykyä käsitellä ristiriitoja
  • auttaa ajan hallinnassa
  • kehittää vuorovaikutustaitoja
  • tukee kehittymistä ammatissa
  • auttaa työyhteisöä hyvän ilmapiirin luomisessa
  • kodin ja työn sujuva yhteensovittaminen

Mitä on coaching?

Coaching, josta voidaan puhua myös esimiestyön valmennuksena tai esimiestyössä kehittymisenä, perustuu henkilökohtaiseen valmennussuhteeseen, joka tarjoaa  osallistujalle sparrauskumppanin itsensä kehittämiseen ja johtamiseen.

Työskentely on luonteeltaan tavoitteellista, pitkäjänteistä ja dialogista osaamisen, muutoskykyisyyden, tuottavuuden, työmotivaation ja ammatillisen uudistumisen ylläpitämiseen ja lisääntymiseen tähtäävää toimintaa. Se eroaa työnohjauksesta, sillä sen painopiste on vahvasti esimiestyössä kehittymisessä ja siinä tarvittavissa taidoissa.

Ohjauksessa pureudutaan esimiestyön aiheuttamiin haasteisiin ja niistä selviämiseen. Tarkasteltavana ovat erityisesti työyhteisön sisäiset prosessit, jossa itsetutkiskelu on keskeinen osa kehittymisprosessia.

Esimiehenä kehittyminen vaatii itsensä likoon laittamista sekä halua oman itsensä ja omien toimintatapojensa kriittiseen tarkasteluun, sen huomaamista missä on onnistunut ja missä on kehittämisvaraa.

Ohjaajan tehtävä on raottaa ovia, mutta ohjattavan on itse oivallettava omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Ohjaaja auttaa tarkastelemaan asioita kriittisesti uusista näkökulmista ja haastaa valmennettavaa kehittämään itsetuntemustaan, ryhmädynamiikan tuntemustaan ja johtamistyötään.

Ohjaajalta harvemmin saa suoria ohjeita, sillä valmennuksessa on aina kyse ohjattavan omien oivallusten tekemisestä ja niiden suunnitelmallisesta asteittaisesta täytäntöön panosta valmentajan tuella. Joskus voidaan toki ohjata keskustelua, esimerkiksi kysymysten avulla, siten että oivallus syntyy omaehtoisesti.

Ohjaajan tehtävä siten raottaa ovia, mutta ohjattavan on itse oivallettava omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

Lopuksi

Kaikkeen ohjaukseen pätee, että hyviä tuloksia ei saada vain kirjoja lukemalla ja tietoa lisäämällä. Todelliseen muutokseen tarvitaan syvemmälle menevää oppimista, joka muuttaa omia toiminta- ja johtamistapoja. Se on asioiden sisäistä oivaltamista, joka muuttaa sekä omaa toimintaa että käytöstä, jolloin se myös mahdollistaa pysyvät tulokset omassa kehittymisessä.

Ohjauksen vaikutus voikin olla koko työyhteisölle merkittävä, ja siten koko työyhteisön kehittymistä ja hyvinvointia edistävä.

Työelämäterveisin,

Ari Oinas
johtava työyhteisökehittäjä

työnohjaaja STOry
organisaatio- ja työyhteisökonsultti
johdon & esimiestyön coach
työyhteisösovittelja

044 727 8604
ari.oinas@evl.fi