Historiaa

Kiskon seurakunnan nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1347. Tällöin Kisko kuului kappeliseurakuntana Pohjan seurakuntaan. Keskiajasta muistuttavat edelleen harmaakivinen sakaristo ja puuveistokset.

Kisko itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnakseen 1550-luvulla. Tiedetään, että syy joidenkin kappeliseurakuntien itsenäistymiseen ruotsinkielisestä seurakunnasta on voinut olla halu saada suomen kieli kirkkokieleksi. Tämä on mahdollista myös Kiskon kohdalla. Ensimmäinen kirkkoherra oli Johannes Andreae.

Vuosina 1696 - 1783 kirkkoherranvirassa toimivat kolmen perättäisen sukupolven edustajat Roosin suvusta. Seurakunnan täyttäessä 650 vuotta 1997 heille pystytettiin muistomerkki kellotapulin rinteeseen.

Vuonna 1883 Kiskossa aloitti toimintansa kirkkokuoro, joka on Suomen ensimmäisiä. Samana vuonna seurakuntaan hankittiin urut ja perustettiin urkurin virka.

1900-luvun alussa Kiskon seurakunnasta itsenäistyi Suomusjärven kappeliseurakunta omaksi seurakunnakseen.

1.1.2009 lähtien Kisko on ollut osa Salon seurakuntaa.

Lisätietoa entisen Kiskon seurakunnan historiasta:

  • Olli Ruskeepää, Ilkka Lietzén: Paimenmuisto Kiskon seurakunnassa (Kirja sisältää myös kirkkoherrojen puheita viimeisen sadan vuoden ajalta.)
  • Anja Sarvas, Seija Väärä: Kiskon ja Suomusjärven historia I
  • Mervi Kvist: Kiskon ja Suomusjärven historia II