Uskelan kirkon urut

1936 Kangasalan Urkutehdas opus 428
34 äänikertaa, kolme sormiota, täyspneumaattinen
Urkuihin on käytetty yhdeksän äänikertaa Zachariassen-uruista vuodelta 1874 ja neljä äänikertaa Wikströmin tekemästä laajennuksesta vuodelta 1904.

I sormio:
Bordone 16´, Principale 8´, Corno camoscio 8´. Flauto jubalo 8´, Gamba 8´, Ottava 4´, Flauto dolce 4´, Moxtura 3x, Corno 8´
Näistä Bordone, Principale, Ottava, Flauto dolce ja Mixtura ovat Zachariassen-äänikertoja, Flauto jubalo on Wikströmin aikaisia.

II sormio:
Flauto concerto 8´, Quintadena 8´, Salicionale 8´, Unda maris 8´, Wienerflöte 4´, Blockflöte 2´, Campanelli 3x, Cimbalo 3x, Dlarinetto 8´, Vox humana 8´, Tremolo 
Näistä Salicionale on Zachariassen-äänikerta.

III sormio:
Borduna amabile 16´, Principale minore 8´, Flauto camino 8´, Aeoline 8´, Voce celeste 8´, Flauto ottaviante 4´, Dulciana 4´, Ottava 2´, Mixtura 4x, Oboe 8´, Clarino 4´, Tremolo
Näistä Flauto camino on Zachariassen-äänikerta, Principale minore ja Dulciana Wikströmin aikaisia.

Jalkio:
Violone 16´, Subbasso 16´, Bordone amabile 16´(III) Principale 8´, Flauto ottaviante 4´(III), Bombarda 16´, Oboe 8´(III)
Näistä Subbasso ja Principale ovat Zachariassen-äänikertoja ja Violone Wikströmin aikainen.

Koppelit: II/I 16´+8´+4´, III/I 16´+8´+4´, I 4´, III/II 16´+8´+4´, II 4´, III 4´, I/P 8´, II/P 8´, III/P 8´+4´

Uruissa on erillinen soittopöytä, kolme kombinaatiota, Piano, Mezzoforte, Forte, Tutti, Yleispaisutin.

Äänialat: C-f1-a3, sormiopillistöissä lisäoktaavit - a4

Dispositio: Richard Mäkinen

Äänitys: Erkki Valanki

Viimeisin iso korjaus 2005, Hardo Kriisa, Helmuth Gripentrog, Kalevi Mäkinen

 

Uskelassa on Kangasalan Urkutehtaan 34-äänikertaiset pneumaattiset urut vuodelta 1936. Urkujen äänikertasuunnittelun teki silloinen kanttori, kuuluisa Rikhard Mäkinen, jonka haamu muuten liikkuu edelleen täällä kirkossa. Erityisen arvokkaat näistä uruista tekee se, että niissä on yhdeksän äänikertaa 1874 rakennetuista Zachariassenin uruista ja 4 äänikertaa 1900-luvun alusta Wikströmin tekemästä laajennuksesta. Eli kolmentoista äänikerran pillit ovat yli satavuotiaita ja loputkin ovat hyvästä materiaalista, niin kuin ennen sotia tehdyissä uruissa yleensä on.

Nämä ovat siis täyspneumaattiset urut, mikä tarkoittaa sitä, että koskettimen liike pilleille ei välity mekaanisesti puurimoilla, vaan pneumaattisesti ilmanpaineen avulla. Se tekee tällaisista uruista hiukan hitaat, joskus sanotaan, että soita tänään, soi huomenna. Todellisuudessa pneumaattiset urut ovat ihan helpot soittaa, mutta ne vaativat vaan soittajaltaan hieman enemmän harjoittelua ja kokemusta. Ja tietysti myös sopivaa musiikkia. Näille uruille sopii erityisesti romantiikan ajan musiikki ja säestyssoittimena nämä ovat erityisen hienot ja arvokkaat. Barokkimusiikin soittaminen onkin sitten hiukan hankalampaa.

Julkisivu on funkkistyylinen, julkisivun komeat pillit eivät soi ollenkaan. Soiva urku on takana, ja siellä on urkuriystävällisesti ruhtinaallisesti tilaa virittää ja korjata urkuja, toisin kuin kaikissa muissa Salon seurakunnan uruissa.

Näihin tehtiin perusteellinen remontti vuonna 2005, silloin vaihdettiin kaikki tuhannet pienet palkeet ja nykyisin tämä urkumme toimii todella hyvin ja luotettavasti.

Uskelan kirkon urkujen julkisivu
Kuva: Matti Rantatalo

Kuva: Kaisa Suutela-Kuisma

Kuva: Kaisa Suutela-Kuisma