Kastejuhla on ilon juhla

Lapsenne on kasteessa lämpimästi tervetullut seurakunnan jäseneksi!

Lapsenne suositellaan kastettavaksi kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Kasteen ajankohdasta voitte sopia ottamalla yhteyttä seurakuntatoimistoon, joka on avoinna ma-to 9-13, puh. 02 774 5206, salonseurakunta@evl.fi

Varauksen voi tehdä myös netissä: Kasteen varaaminen

Kastetilaisuus voidaan järjestää kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa.
Teillä on myös mahdollisuus varata seurakunnan tiloja maksutta kastejuhlaa varten.

Lapsenne tarvitsee vähintään yhden kummin, joka on kastettu, rippikoulun käynyt ja konfirmoitu seurakunnan jäsen. Ylärajaa kummien määrällä ei ole.

Kastekeskustelu

Lapsenne kasteen toimittava pappi sopii ennen kastepäivää kanssanne tapaamisesta, jossa keskustellaan kasteen merkityksestä ja juhlan järjestelyistä. Seurakunnan lahjana kastettava saa kastekynttilän. Kastekeskustelu on hyvä tilaisuus esittää ajatuksia ja varmistaa, että ristiäiset voidaan järjestää perheen toiveiden mukaisesti.

Kasteen merkitys

Pyhä kaste on Kristuksen asettama sakramentti ja kaikkien muiden kirkollisten toimitusten perusta. Ylösnoussut Vapahtaja antoi kirkolleen tehtäväksi johdattaa kaikki kansat hänen opetuslapsikseen kastamalla ja opettamalla (Matt. 28: 18–20). Kasteessa lapsi kutsutaan nimeltä Jumalan perheeseen ja kirkon jäseneksi. Kaste on lahja ja lupaus siitä, että Taivaan Isä kulkee lapsen rinnalla koko hänen elämänsä ajan. Kastevesi symboloi puhdistusta ja ristimerkki ristinmerkki muistuttaa Jumalan rakkaudesta. Kaste on kristillisen elämän aloitus ja sen kautta avautuu yhteys Jumalaan ja kirkkoon. Kasteen mukana vanhemmille ja kummeille annetaan myös vastuu lapsen kristillisestä kasvatuksesta.

Kaste kaikenikäisille

Lapsikaste on luterilaisessa kirkossa tavallisin tapa liittyä kirkon jäseneksi, mutta kasteelle voi tulla minkä ikäisenä tahansa.
Nuoren ja aikuisen kasteeseen on kirkollisten toimitusten kirjassa oma kaavansa. Kirkon jäseneksi liittymiseen sovelletaan uskonnonvapauslakia.

Alle 12-vuotias lapsi voidaan liittää kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa tai huoltajansa on kirkon jäsen. Kaste edellyttää huoltajien suostumusta.
12–14-vuotiaan lapsen kastamiseen tarvitaan huoltajien ja kastettavan kirjallinen suostumus.
Kirkkoon kuulumaton nuori voi osallistua rippikouluun yhdessä toisten nuorten kanssa. Jos hän haluaa rippikoulun jälkeen liittyä kirkon jäseneksi, hänet kastetaan ennen konfirmaatiota. 15 vuotta täyttänyt lapsi voi itse liittyä kirkon jäseneksi huoltajien kirjallisella suostumuksella.

Aikuisen kaste toimitetaan silloin, kun kirkkoon haluaa liittyä 15 vuotta täyttänyt henkilö, jota ei ole aiemmin kastettu. Ennen kastetta hän saa kristillistä opetusta. Kaste on samalla myös konfirmaatio.

Usein kysyttyä

1. Kuinka paljon voin itse vaikuttaa lapseni kastetilaisuuteen?
Kastetilaisuutta voidaan suunnitella yhdessä papin kanssa. Vaikka kasteessa seurataan tiettyä kaavaa, siihen voidaan sisällyttää perheen toiveita, kuten valita virsiä, rukouksia ja raamatunkohtia. Läheiset voivat osallistua lukemalla valittuja tekstejä tai esittämällä musiikkia.

2. Kuinka kauan kastetilaisuus kestää?
Itse kastetoimitus kestää yleensä noin 20–30 minuuttia. Mikäli tilaisuuteen sisällytetään lisämusiikkia tai ohjelmaa, kokonaiskesto voi olla pidempi. Kastetoimituksen jälkeen perhe voi järjestää kastejuhlan tai kahvitilaisuuden.

3. Mitä kastetoimituksessa lauletaan?
Virret ja laulut sovitaan yhdessä papin kanssa kastekeskustelussa. Kaste- ja lastenvirsiin voi tutustua esimerkiksi virsikirja.fi- ja kastevirret.fi-sivustoilla.

4. Miten kastetoimitus etenee?
Kastetoimitus seuraa kaavaa, joka sisältää virren, alkusiunauksen, psalmin, kysymykset tai kehotuksen nimestä, kasteesta ja kristillisestä kasvatuksesta, ristinmerkin, rukouksen, raamatunluvun, kastekäskyn, uskontunnustuksen, kasteen, esirukouksen, Isä meidän -rukouksen, Herran siunauksen ja lopuksi virren. Perheen toiveet voidaan ottaa huomioon esimerkiksi musiikin ja läheisten osallistumisen suhteen.

5. Mitä pappi puhuu kasteessa?
Papin puhe pohjautuu vanhempien ja papin käymään keskusteluun. Osa toimituksesta on vakioituja osia, kuten uskontunnustus ja Isä meidän -rukous, mutta pappi muotoilee myös muita osia tilanteen ja perheen toiveiden mukaan.

6. Voiko lapsen kastaa, jos vanhemmat eivät kuulu kirkkoon?
Lapsi voidaan kastaa, jos ainakin toinen huoltajista kuuluu kirkkoon.

7. Milloin lapsi kastetaan?
Yleensä lapsi kastetaan kolmen kuukauden kuluessa syntymästä, yleisimmin noin kahden kuukauden iässä. Kasteaika kannattaa varata noin 3–4 viikkoa ennen toivottua kastepäivää.

8. Kuinka monta kummia tarvitaan?
Lapsella tulee olla vähintään yksi kummi. Kummeja voi olla useampiakin, ja heidän roolinsa on tukea lapsen kristillistä kasvatusta.

9. Kuka voi toimia kummina?
Kummina voi toimia henkilö, joka kuuluu evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi ja on käynyt rippikoulun sekä tullut konfirmoiduksi. Kummin rooliin kuuluu tukea lapsen kristillistä kasvatusta.

10. Mistä tiedän, onko lapsen nimi hyväksyttävä?
Etunimen tulee olla vakiintunut kyseiselle sukupuolelle ja erottua selkeästi sukunimestä. Mikäli nimeen liittyy epäselvyyksiä, kannattaa olla yhteydessä Digi- ja väestötietovirastoon tai nimilautakuntaan.

11. Voiko kastejuhlassa olla musiikkiesityksiä tai runoja?
Kastejuhlassa voi ehdottomasti olla musiikkiesityksiä, runoja ja muita henkilökohtaisia elementtejä. Näistä sovitaan etukäteen papin kanssa kastekeskustelussa.

Tietoa kasteesta: kaste.fi